Yritystenkään tietoteknisissä operoinneissa kaikki ei aina onnistu, mutta julkishallinnon tietotekniset suurhankkeet näyttävät olevan aivan oma surullinen lukunsa.
Terveydenhuollon keskenään yhteensopimattomiin tietojärjestelmiin satsattiin miljoonia miljoonien perään ennen kuin alettiin miettiä, että järjestelmien olisi hyvä toimia myös yhteen. Uusien miljoonasatsausten jälkeenkin yhteensopivuusongelmat yhä jäytävät järjestelmiä.
Mutta osataan muillakin hallinnonaloilla. Puolitoista vuotta sitten avattu, satojatuhansia euroja maksanut Kansalaisen asiointitili etenee tahmeasti. Ideassa ei ole mitään vikaa. Mutta kun kansalaisten ja viranomaisten väliseksi viestintäkanavaksi tarkoitettu järjestelmä ei sytytä viranomaisia, ei ole ihme, jos kansalaisetkaan eivät lähde mukaan.
Kuten tiistain Kaleva kertoi, tällä hetkellä asiointitiliin liittyneitä tahoja on vasta muutama: verohallinnon palkka.fi-palvelu sekä työ- ja elinkeinotoimistot, joilta voi saada kopion työvoimapoliittisesta lausunnosta, Ruskeasuon koulu Helsingistä, Kirkkonummen kunta ja Vantaan kaupunki päivähoitopäätösten osalta.
Heinäkuun loppuun mennessä asiointitilin oli avannut 13 200 ihmistä.
Jotain on mennyt pahasti pieleen palvelun suunnittelussa.
Ehkä yllätyksenä on tullut se, kuinka haluttomia viranomaiset ovat olleet palveluun liittymään.
Ainakin terveydenhuollon tietohankkeissa on ollut ongelmana puhtaan osaamattomuuden lisäksi niin sanottu siiloajattelu, se, että katsetta ei nosteta oman organisaation ulkopuolelle.
Oulun yliopistoon on tulossa terveydenhuollon tietojärjestelmätutkimuksen professuuri. Kuulostaa hyvältä. Jonkinlaista diktaattori-gurua
tarvittaisiin koko julkishallinnon tietojärjestelmäpuutteiden oikojaksi.
Pääkirjoitus