Julkinen terveydenhuolto on menettänyt Taloustutkimuksen haastattelututkimuksen mukaan kansalaisten arvostusta selvästi viime vuosina.
Aiempaa huonommiksi arvioitiin palvelujen saatavuus, ammattitaito, luotettavuus sekä henkilökunnan palveluhalukkuus. Ainoastaan palvelun ystävällisyys oli lisääntynyt vuoteen 1998 verrattaessa.
Eniten oli heikentynyt palvelujen saatavuus. Yli puolet haastatelluista oli kokenut ongelmia hoitoon pääsyssä. Palvelujen laatu huoletti 28 prosenttia vastaajista. Sen sijaan terveyspalvelujen hintaa piti liian korkeana vain yhdeksän prosenttia vastaajista.
Toimitusjohtaja Juha Aalto Taloustutkimuksesta esitteli tutkimusta Terveyden Suunta 2003 -seminaarissa keskiviikkona Helsingissä.
Tutkimusta varten oli haastateltu yli tuhat 15-74-vuotiasta suomalaista helmikuussa haastateltavien kodeissa. Palvelujen tasoa arvioivat ainoastaan ne haastateltavat, jotka olivat käyttäneet palveluja viimeisten 12 kuukauden aikana.
Tutkimuksessa kysyttiin vertailun vuoksi arvioita myös apteekki, pankki- ja postipalveluista ja yksityisestä terveydenhuollosta. Parhaimman kouluarvosanan eli lähes 8,5 sai yksityinen terveydenhuolto. Likimain yhtä tasokkaiksi arvioitiin apteekkipalvelut.
Julkinen terveydenhuolto arvioitiin keskimäärin numeroa huonommaksi. Myös pankki- ja postipalvelut arvioitiin alle kahdeksikon tasoisiksi.
Kansalaiset eivät arvioineet julkista terveydenhuoltoa riittävän hyväksi millään tutkitulla alueella, sanoo Aalto. Sen sijaan lähes kaikki muut palvelut ylittivät tämän riittävän hyvän rajan selvästi.
Julkisen terveydenhuollon lisäksi ainoastaan pankkipalvelujen saatavuus ei ole kansalaisten mielestä riittävän hyvä.
Noin 43 prosenttia haastatelluista olisi myös valmis maksamaan jonkin verran lisää veroja terveyspalvelujen kohentamiseksi. Kuitenkin vielä useammalta eli 47 prosentilta ei heruisi veronkorotuksiin euroakaan.
Peräti 15 prosenttia kansalaisista olisi valmis maksamaan terveydenhuoltoon korvamerkittyjä veroja lisää yli 100 euroa eli 600 markkaa vuodessa ja seitsemän prosenttia jopa yli 200 euroa eli 1 200 markkaa vuodessa.
Kymmenen prosenttia vastaajista pitäisi kuitenkin lisää maksettavan veron ylärajana 20 euroa eli 120 markkaa.
Muita enemmän rahaa heltiäisi Aallon mukaan suurituloisilta. Kun vuosiansiot nousevat vähintään 40 000 euroon eli 240 000 markkaan, löytyy jo joka neljännen kukkarosta yli 100 euron lisäpanos vuodessa terveydenhuollon parantamiseen.
Tutkimuksen luotettavuustaso on 95 prosenttia ja virhemarginaali +/- 3 prosenttia.