Niin sanotun sosiaalisen median kasvuvauhti on ollut huima. Jokaisen kannattaa opetella ainakin perusasiat uusien julkaisu- ja yhteydenpitovälineiden käyttäjäehdoista.
Sosiaaliseksi mediaksi kutsutaan verkkoviestintäympäristöjä, joissa käyttäjällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällön tuottaja. Internetissä elävän uuden viestinnän tunnettuja tuotteita ovat esimerkiksi Youtube, Myspace, IRC-Galleria ja Facebook.
Etenkin kuusi vuotta sitten perustetun Facebookin menestys on ollut huima. Maailmanlaajuisesti sen käyttäjien määrä ylitti vastikään 500 miljoonan rajan. Suomessa palvelun käyttäjiä on puolitoista miljoonaa.
Sosiaalinen media on mahdollistanut kansalaisten uudenlaisen yhteydenpidon, luonut edellytyksiä ajatusten ja aatteiden esilletuontiin ja ihmisten maailmanlaajuiseen verkostoitumiseen. Nuo kaikki ovat lähtökohdiltaan erinomaisia asioita.
Samalla sosiaalisen median esiinmarssi on nostanut pintaan uusien kansalaistaitojen tarpeen. Näin siksi, että uusissa viestintäkanavissa tulee vastaan yksityisyydensuojaa ja tietoturvaa koskevia riskejä, huijausyrityksiä ja suoranaisia rikollisiakin pyrkimyksiä.
Facebookin kohdalla on puhuttu eniten siitä, miten yhteisöpalvelu levittää yksityisyyteen kuuluvia tietoja. Jos käyttäjä itse on valmis antamaan laajat tiedot itsestään sadoille miljoonille palvelun jäsenille, kenelläkään ei ehkä voi olla asiaan nokan koputtamista.
Yhteisöpalvelun jäsenillä on mahdollisuus rajata muille näkyvät tietonsa suppeiksi. Se vaihtoehto, jota Facebook tarjoaa suosituksena eli eräänlaisena perusvaihtoehtona, on kuitenkin varsin laaja. Siinä esimerkiksi henkilön perhesuhteet ovat maailman kaikkien käyttäjien tiedossa, ja uskonnollinen vakaumus ja poliittinen kanta niin ikään suuren käyttäjäjoukon nähtävissä.
Yhteisöpalvelun luojien ja ylläpitäjien näkökulmasta väljä yksityisyydensuoja on ymmärrettävä. Tuo käyttäjistä tarjolla oleva informaatio on verkkomainonnassa rahanarvoista tietoa.
Viime viikolla Facebookin käyttäjien yksityisyydensuojasta nousi kohu, kun kanadalainen tietoturva-asiantuntija Ron Bowes julkaisi internetissä kootun luettelon sadan miljoonan Facebook-käyttäjän henkilökohtaisista tiedoista. Bowes kokosi tiedot palvelun julkisesta hakemistosta. Siinä ovat kaikki ne palvelun käyttäjät, jotka jakavat ainakin osan omista tiedoistaan julkisesti.
Tutkijan mukaan syy listan kokoamiseen ja levittämiseen oli halu kiinnittää huomiota Facebookin monimutkaisiin yksityisyysasetuksiin. Hän pitää suorastaan pelottavana, ettei käyttäjillä ole usein mitään käsitystä siitä, mitä tietojaan he jakavat.
Myös esimerkiksi Facebook-palvelusta lähteminen niin, ettei palveluun jää entisestä käyttäjästä mitään tietoa, on näihin asti ollut äärimmäisen vaikeaa.
Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Sen läpilyönti on myönteinen asia. Kansalaisten kannattaa kuitenkin uusiin palveluihin liittyessään käyttää hetki niiden tietoturva- ja yksityisyysasetuksiin tutustumiseen.
Kieltämättä kyseiset asiat ovat usein vaikeatajuisia. Apua ja perustietoa teemasta saa muun muassa Viestintäviraston nettisivulta, mutta perustaitojen opettaminen myös koulussa olisi aiheellista.