Kansalaisopistojen rivit liikkuvat Kala- ja Pyhäjokilaaksojen alueilla.
Keskusteluissa on ollut Ylivieskan kansalaisopiston yhdistyminen Haapajärvellä pääpaikkaansa pitävään Jokilatvan kansalaisopistoon sekä Oulas-opiston ja Haapaveden kansalaisopiston sulautuminen yhteen.
Ylivieskan kaupunginhallitus totesi, ettei yhdistymisestä laadittu selvitys anna aihetta jatkotoimiin, koska selvityksestä ei ole nähtävissä selvää taloudellista eikä toiminnallista hyötyä Ylivieskan kansalaisopiston toiminta-alueen kunnille.
Sen sijaan Ylivieska tutkii, voidaanko osa kansalaisopiston rehtorin tehtävistä siirtää Ylivieskan sivistystoimenjohtajan toimenkuvaan kuuluvaksi.
Selvityksestä pyydetään lausunnot Alavieskan ja Sievin kunnanhallitukselta sekä kansalaisopiston johtokunnalta.
Oulaisissa toimivan Oulas-opiston ja Haapaveden kansalaisopiston mahdollisessa yhdistymisessä seuraava etappi on 31. lokakuuta.
Silloin pidetään neuvottelu, johon osallistuvat molempien opistojen johtokuntien puheenjohtajat, valtuustojen puheenjohtajat, kunnanhallituksen puheenjohtajat ja kaupunginjohtajat.
Selvitystyöryhmän puheenjohtajana toimineen Haapaveden sivistystoimenjohtajan Ahti Karvosen mukaan lokakuun lopussa on odotettavissa periaatepäätös siitä, lähdetäänkö yhdistämisasiassa liikkeelle vai ei.
Jos sulautuminen tapahtuu, tuloksena syntyy Suomen toiseksi suurin maaseudulla toimiva opisto. Suurin on Kiiminkijoen Opisto, joka toimii Haukiputaan, Kiimingin ja Ylikiimingin kuntien alueella.