Selvitystyöryhmä esittää, että Ylivieskan seutukunnassa toimivat kolme kansalaisopistoa yhdistetään yhdeksi seudulliseksi kansalaisopistoksi vuoden 2005 elokuun alusta lähtien. Seudullisen kansalaisopiston avulla on työryhmän mielestä mahdollisuus lisätä opetuksen tarjontaa ja parantaa opetuksen laatua.
Alueelliseen kansalaisopistoon kuuluisivat aluksi kolmen vuoden koeajan nykyiset Ylivieskan ja Kalajoen kansalaisopistot sekä Oulas-opisto. Opistot toimivat seitsemän kunnan alueella.
Työryhmän puheenjohtaja, Ylivieskan sivistystoimenjohtaja Jukka Lehtosaari arvioi, että voimia yhdistämällä on mahdollisuus saada päteviä opettajia ja voidaan perustaa päätoimisia opettajanvirkoja. Lähes kaikki opettajat ovat nyt sivutoimisia tai tuntiopettajia.
"Myös olemassa olevia vahvuuksia pystytään yhdistämisellä hyödyntämään. Esimerkiksi Oulas-opisto käyttää voimavarojaan musiikkiin, Ylivieskassa painotetaan teatteritaidetta."
Alueelliseen kansalaisopistoon kuuluisivat aluksi kolmen vuoden koeajan nykyiset Ylivieskan ja Kalajoen kansalaisopistot sekä Oulas-opisto. Opistot toimivat seitsemän kunnan alueella.
Alueellisesta kansalaisopistosta tulisi Lehtosaaren mukaan iso. Opetustunteja tulisi kaikkiaan 30 000 tuntia vuodessa. Esimerkiksi Espoon työväenopistossa on 45 000 tuntia vuodessa.
Selvitystyöryhmän perusti Ylivieskan seutukuntayhdistyksen hallitus Oulaisten kaupunginhallituksen esityksestä. Jos seutukuntahallitus katsoo, että selvitystyöryhmän esitys seudullisesta kansalaisopistosta olevan alueellinen vahvuus, se lähettää asian kunnille jatkokäsittelyyn. Kunnallispäättäjien ensimmäinen yhteinen kokous on Alavieskassa 24.2.
Alueellisesta kansalaisopistosta päätetään jokaisen seitsemän kunnan valtuustossa viimeistään vuoden 2005 talousarviosta päätettäessä.
Sijaintikunnasta
ei kantaa
Hallintomalliksi esitetään sopimuskuntamallia, joka Lehtosaaren mukaan on joustavin ja helpoin hallittava. Yksi kunta toimisi isäntäkuntana ja muut olisivat sopimuskuntina. Toimintaa ohjaa sijaintikunnan johtokunta, jossa jokaisella sopimuskunnalla on edustus.
Sijaintikunnasta työryhmä ei anna esitystä, koska sillä ei ole tietoa mahdollisista muista seudullisista hankkeista ja niiden sijaintikuntaneuvotteluista. Sijaintikunta voi olla Ylivieska, mutta se voi olla myös Oulainen tai Kalajoki tai jokin muu kunta.
"Kansalaisopistolla on sijaintipaikkakunnalle minäkuvallista merkitystä, mutta tuskin niin suurta, että hanke siihen kaatuisi", sanoo seutukuntahallituksen puheenjohtaja, Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvonen. Sijaintikunnasta päättävät kunnat.
Laskelmia eri sijaintikuntien taloudellisista vaihtoehdoista on esitetty nykyisin valtionosuusperustein. Kustannuksia voidaan pienentää nykyisestä vähentämällä hallintovirkojen määrää, käytännössä rehtorien virkoja. Jos sijaintikuntana olisi Ylivieska, kustannukset pienenisivät noin 115 000 eurolla vuodessa. Jos Oulainen, Kalajoki tai joku muu olisi sijaintikunta, kustannukset olisivat noin 65 000 euroa nykyistä pienemmät.
Henkilöstö siirtyisi ns. vanhoina työntekijöinä uuden opiston palvelukseen, eikä yhdenkään työntekijän voimassa olevaa työsopimusta tarvitse lopettaa.
Uudessa toimintamallissa yhtenäistetään vuokrasopimukset sekä maksupolitiikka. Nyt opetustunti on kallein Ylivieskassa, noin 18 50 euroa ja halvin Kalajoella, 9,50 euroa. Kalajoen opistossa ei ole tällä hetkellä rehtoria.