Kansalaisopistot ovat perinteisesti hyvin suosittuja niin sanotun vapaan sivistyksen kehtoja. Sama pätee 40-vuoden ikään ehtineeseen Kiiminkijoen opistoon. Haukiputaalla, Kiimingissä ja Ylikiimingissä toimivalla opistolla on kuitenkin myös useimmista muista vastaavista opinahjoista poikkeava rooli, joka on langennut sille kehityksen kylkiäisenä kuin itsestään: opistosta on tullut merkittävä kotouttaja.
"Toimialue on voimakasta muuttovoittoseutua. Se näkyy päivittäin opiston toiminnassa, kun uudet asukkaat tulevat mukaan toimintaan", rehtori Heikki Viironen sanoo.
Viironen on havainnut, että uusille asukkaille opiston kurssit ovat erinomainen väylä tutustua paikkakuntaan ja sen asukkaisiin. Hän näkee opiston selkeästi auttavan uutta väkeä juurtumaan seudulle. Viironen pitääkin kotouttamista yhtenä opiston keskeisistä tehtävistä.
Yksi maan suurimmista
Siinä missä Kiiminkijoen opisto oli takavuosina jokseenkin sisäänpäin lämpiävä, on se nyt voimakkaasti ulospäin suuntautunut ja avoin, Viironen luonnehtii.
Toimialueen kuntien kasvu on merkinnyt voimakasta kasvua opistolle. Nykyisin se on opiskelija- ja opetusmääriltään maan yhdeksänneksi suurin. Taakse jäävät muun muassa Oulussa toimivat kansalaisopistot.
Opintoryhmiä Kiiminkijoen opistossa on noin 500 ja opetustunteja se antaa 22 000.
Oppiaineita löytyy laidasta laitaan, kielistä urheiluvalmennukseen. Erityispiirre opetustarjonnassa on kuitenkin kulttuuri, etenkin eri taidelajit. Niiden osuus opetuksesta on yli puolet. Vastaavaa painotusta ei Viirosen mukaan ole muissa kansalaisopistoissa.
Taidetarjonta on sittemmin paisunut jo sellaisiin mittoihin, ettei se tahdo enää mahtua käytettävissä oleviin tiloihin. Viirosen toiveissa onkin, että viime keväänä luonnosteltu "taiteiden valintatalo" saataisiin aikaan Haukiputaan keskustaan tyhjille jääneeseen liikekiinteistöön.
Uudet tilat palvelisivat laajalti kulttuuria sopien näyttely-, esitys-, kokous- ja juhlakäyttöön sekä studioksi elokuva-, video- ja muulle sisältötuotannolle, joka myös kaipaa kipeästi soveliasta tilaa, Viironen sanoo.
"Taiteiden valintatalo tulee ratkaisuun syksyn kuluessa. Jos kunta ei asialle lämpene, pitää etsiä toteutukseen muu ratkaisu."
Kulttuuriin liittyy Kiiminkijoen opiston kohdalla myös se muista maan kansalaisopistoista poikkeava piirre, että Haukiputaan ja Kiimingin kunnat ostavat opistolta kulttuuripalvelut. Viironen suosittelee hyvin toimivaa tapaa muillekin.
Erityistä on myös hallinnossa: opisto toimii osakeyhtiöpohjalla. Vastaavaa konseptia ei löydy Viirosen mukaan muualta. Kun osakeyhtiömalliin mentiin kymmenen vuotta sitten, moni epäili homman menevän poskelleen. Kävikin niin että kriittiset arviot menivät metsään, onneksi, Viironen huokaa.
"Itse asiassa yhtiömalli soveltuu joustavuutensa ansiosta tällaiseen toimintaan paremmin kuin kuntavetoinen malli", Viironen korostaa.
Opiston talous on tasapainossa, vaikka kultakaivokseksi sitä toki ei voi sanoa. Se mikä tulee, myös menee. Viironen muistuttaa, että kuntien osuus opiston rahoituksesta on yhtiöittämisen jälkeen pienentynyt merkittävästi ja on selvästi alempi kuin kansalaisopistoilla keskimäärin. Sama koskee valtion rahoitusta.
"Kuntien osuus on nyt 17 prosenttia, valtion 44 ja omarahoituksen 39 prosenttia. Yleensä yhteiskunnan osuus opistojen rahoituksesta on jopa yli 75 prosenttia", Viironen huomauttaa.
Omavastuun kasvu on merkinnyt kurssimaksujen kallistumista. Vielä opiskelijat eivät ole niistä isommin valittaneet, mutta Viirosen mielestä nyt ollaan maksukorotusten tie kuljettu loppuun.
Merkkivuotta Kiiminkijoen opisto juhlistaa muun muassa julkaisemalla muistojen kirjan "Sivistyksen vapautta 40 vuotta". Siihen alueen ihmiset voivat lähettää kuvia ja omia muisteloitaan. Pääjuhlaa vietetään ensi maaliskuun 30. päivänä Haukiputaan Jatulissa.