Oulun kupeessa toimiva Kiiminkijoen opisto on Suomen suurimpia kansalaisopistoja. Maaseudulla toimivista opistoista se on jopa kaikkein suurin. Suureksi se on kasvanut pikkuhiljaa, sillä aluksi opisto toimi vain Haukiputaan kunnan alueella.
Haukipudas perusti työväenopiston vuonna 1962. Kiiminki tuli mukaan kymmenen vuoden päästä siitä ja vuonna 2000 opisto laajeni Ylikiiminkiin. Silloin myös nimi muuttui Kiiminkijoen opistoksi.
Kiiminkijoen opisto on monella tapaa edelläkävijä. Lama-aikana 1990-luvulla opisto vastasi monia opistoja kohdanneeseen syöksykierteeseen perustamalle toimintakuntien muodostaman osakeyhtiön.
2000-luvulle mentäessä haastetta otettiin lisää, kun Haukipudas ja Kiiminki alkoivat ostaa opistolta kulttuuripalvelut.
Haukiputaan kulttuurisihteerin virka lakkasi ja viranhaltija siirtyi Kiiminkijoen opiston palkkalistoille. Kiimingissä puolipäiväinen viranhaltija lähti muihin tehtäviin.
Juuri nyt lisäpotkua työhön haetaan alueen opistojen yhteistyöstä.
Kiiminkijoen opisto juhlii 40-vuotistaivaltaan Haukiputaalla ja 30 vuotta Kiimingissä tänä viikonvaihteena.
Tänään sunnuntaina Haukiputaan Jatulissa pidetään juhlivan opiston pääjuhla.
Lauantaina juhlaohjelmassa oli tanssin, teatterin ja musiikin juhlanäytös.
Ihmiset kaipaavat
työlle vastapainoa
Kiiminkijoen opiston rehtori Heikki Viironen sanoo opiston muuttuneen voimakkaasti vuosien varrella.
"Alkuaikoina opisto oli vain 16 vuotta täyttäneiden opinahjo, mutta nyt ikäryhmäajattelu on poistunut. Opistossa opiskellaan koko perheellä. Muutosta on myös se, että valtion ohjaus on pienentynyt. Paikalliset tarpeet voidaan ottaa aika hyvin huomioon", Heikki Viironen sanoo.
Nykyisin Kiiminkijoen opisto on yhä enemmän taideaineiden opisto.
Musiikin osuus taideaineista on 30 prosenttia ja kysyntää olisi vieläkin enemmän. Myös monenlaiset kädentaidot kiinnostavat entistä enemmän.
Kiiminkijoen opistossa pyörii yli 600 kurssia ja opintoryhmää. Vuosittainen opiskelijamäärä on yli 10 000. Lisäksi erilaisissa opiston järjestämissä tilaisuuksissa käy runsaasti väkeä.
Opiston palveluksessa on 16 päätoimista työntekijää ja yli 200 tuntipalkkaista ohjaajaa ja opettajaa. Oulun seudun kansalaisopistojen yhdistämiseen rehtori Viironen suhtautuu kriittisesti.
"Siinä on se pelko, että hallinto paisuu jo liian suureksi eikä se ole kenenkään etu".