Päättäjät ohittavat kansalaismielipiteen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää uudistettaessa.
Tuloerojen kasvu ja kiinnostus esimerkiksi yksityisiä eläkevakuutuksia kohtaan eivät ole syöneet hyvinvointiyhteiskunnan kannatusta. Ihmiset haluavat myös rahoittaa palveluja verovaroin. Päättäjät tukeutuvat kuitenkin entistä enemmän asiantuntijavaltaan, ja ratkaisuja ohjaa säästötarve. Näin kertoo tuore väitöstutkimus.
– Palvelujen karsimista ja ostopalveluihin siirtymistä perustellaan jopa sillä, että kansalaiset eivät ymmärrä, mikä on välttämätöntä tulevaisuuteen varauduttaessa, sanoo Turun yliopiston tutkija Johanna Kallio tutkimuksessaan.
Tämä kielii Kallion mukaan päättäjien piittaamattomasta ja jopa ylimielisestä asenteesta.
– Jos kansalaiset kokevat päätöksenteon täysin irrallisena omasta elämästään, se ei lisää ihmisten luottamusta politiikkaan.
Kallio arvostelee poliittista kulttuuria myös keskustelun puutteesta.
– Ikävistä asioista tai erilaisista vaihtoehdosta ei haluta keskustella, ja kun päätökset tehdään monen puolueen hallituksissa, poliittisen vastuun hävittäminen on helppoa.
Tutkijan mukaan meillä on myös syytä katsoa peiliin, sillä olemme hyvin laiskoja nousemaan barrikadeille vääräksi kokemaamme kehitystä vastaan.
– Esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa kansalaismielipide vaikuttaa politiikan sisältöön paljon enemmän kuin meillä.
Yksityisiä ei enää tuomita täysin
Suomalaisille on väitöksen mukaan tyypillistä myös hiljainen sopeutuminen.
– Näyttää siltä, että meillä tapahtuu ensin ideologinen muutos, joka siirtyy julkiseen retoriikkaan ja päätöksiin. Aluksi kansalaiset ovat kriittisiä, mutta sopeutuvat lopulta.
Pahimmillaan tämä voi johtaa hyvinvointiyhteiskunnan näivettymiseen.
– Muutokset tapahtuvat hitaasti. Mitä vähemmän tarvitsee esimerkiksi lääkärin palveluja, sitä vaikeampi on havaita järjestelmän rapautumista, Kallio sanoo.
Suhtautuminen palvelujen yksityistämiseen on kuitenkin muuttunut 1990-luvulta.
– Asioita ei nähdä enää mustavalkoisena. Päävastuu ja valvonta halutaan säilyttää julkisella puolella, mutta palvelujen paikkaamista yksityisillä ei tuomita täysin.
Kallio on käyttänyt tutkimusaineistonaan muun muassa Kunnallisalan ilmapuntari -kyselyitä vuosilta 1996–2006. Väitöskirja tarkastetaan Turussa perjantaina.