Erityisesti suomalaiset ja ruotsalaiset epäilevät EU:n rahojen kuluvan byrokratian pyörittämiseen.
Suomalaisista 37 prosenttia ja ruotsalaisista 40 prosenttia uskoo, että suurin osa EU:n budjetista kuluu hallinnointi- ja henkilöstökuluihin, käy ilmi EU:n eurobarometristä.
EU-maiden keskiarvo oli 25 prosenttia. Todellisuudessa hallintokulujen viipale esimerkiksi viime vuoden budjetista oli viisi prosenttia.
Suomalaisten ja ruotsalaisten tietämys on sentään kohentunut aiemmasta. Vuotta aiemmin molemmissa maissa yli puolet veikkasi hallinnointia suurimmaksi menoeräksi.
Keskimäärin vain 14 prosenttia EU-kansalaisista tietää, että eniten eli liki puolet EU-budjetista vie maatalous.
Laajassa kyselyssä udeltiin myös kansalaisten kantoja EU:n laajentumiseen. Myönteisimmin uusien jäsenmaiden mukaantuloon suhtautuivat ruotsalaiset (67 prosenttia puolesta) ja nihkeimmin ranskalaiset (26 prosenttia).
Suomalaisista laajentumisen kannalla oli 47 prosenttia vastaajista, mikä oli viisi prosenttiyksikköä EU:n keskiarvoa enemmän.
Ehdokasmaista kymmenellä oli jäsenyyden puoltajia enemmän kuin vastustajia. Suosituimmat tulokkaat olivat Malta ja Unkari. Slovenian, Romanian ja Turkin jäsenyys kohtasi enemmän vastustusta kuin kannatusta.
Kysely tehtiin viime loka-marraskuussa. Haastateltavana oli noin 16 000 EU-kansalaista, keskimäärin tuhat kutakin jäsenmaata kohti.