Kevään molemmat vaalit ovat EU-vaaleja, mutta varsinaiset EU-parlamenttivaalit uhkaavat jäädä kotimaan politiikan varjoon: ne eivät kiinnosta kansalaisia.
Kuitenkin EU:sta eroa kannattaa TAT:n selvityksen mukaan vain alle viidennes. Myös eurossa halutaan pysyä. Huomaamaton ja hiljainen politiikka sopii monelle suomalaiselle, mutta EU-eroa ei haluta. Tässä pätee melko varmaan Johannes Virolaisen toteamus, että kansa on puhunut, pulinat pois.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa todetaan, että EU-asiat ovat sijalla 24 kansalaisten eduskuntavaaliteemojen joukossa. Vain kokoomuksen ja vihreiden kannattajilla EU-asioilla on merkitystä.
Vaaliteemoista ensimmäisiä ovat kansalaisten mielestä sairaiden hoito, nuorten syrjäytyminen, vanhusten hoito, työttömyys ja koulutus. Kansalaiset painottivat niitä asioita, joihin EU ei juuri vaikuta.
Sipilän hallitus on ollut maltillinen EU:n suuntaan. Keskusta on voinut asettua aluksi perussuomalaisten ja myöhemmin sinisten selän taakse ja heidän tiukkoihin linjauksiin. Lopulta keskusta voi nojautua hallitusohjelmaan. Siinä sidottiin kokoomuksen kädet tehokkaasti.
Sipilän hallitus on virkistynyt ja pääministeri on pitänyt kaksi tärkeää puheenvuoroa. Ensimmäinen oli Turussa syksyn alussa ja toinen tammikuun lopulla Euroopan parlamentissa. Molemmissa on linjausta Suomen EU-tavoitteista. Linjaukset ovat varovaisia ja pragmaattisia. Pienen maan pääministerille sopivat hyvin maltilliset puheenvuorot.
Pääministeri Sipilä linjaa Suomen EU-puheenjohtajuuden teemoja, eikä esille nouse mitään yllättävää. Rahoituskehyksestä todetaan, että nykytason säilyttäminen on paikallaan. EU tarvitsee kokonaisvaltaisen muuttoliikennepolitiikan, tätä on hoettu vuosikausia, mutta konkreettiset tulokset ovat heikkoja. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyön merkitystä korostetaan, yhdessä hybridiuhkien torjunnan kanssa.
Yritysten näkökulmasta sisämarkkinoiden kehittäminen on tärkeää ja tarvitaan laajaa otetta. Sisämarkkinat, digitalisaatio, teollisuuspolitiikka ja kilpailukyvyn keskinäiset suhteet on otettava huomioon yhdessä kauppapolitiikan kanssa.
Pääministeri Sipilä painottaa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä, hiilinieluja kasvatettava ja kehitettävä uutta teknologiaa. Pääministeri ottaa esille Afrikan hiilinielujen kasvattamista ja tähän tarkoitukseen ehdotetaan EU-Afrikka -metsärahastoa.
Tässä olisi ollut paikka viedä teemaa eteenpäin ja esittää jokin visio kehityksestä. Lupaus Suomen kehitysyhteistyövarojen käytöstä tähän työhön olisi ollut paikallaan. Tämä olisi nostanut Suomen profiilia enemmän kuin yleiset kliseet monesta muusta hyvästä asiasta.
Eduskuntavaaleissa EU-kriittisyys on varmasti käyttövoima yhdistettynä muukalaisvihamielisyyteen ja Oulun tapahtumien jälkeen varmasti myös muut puolueet kiristävät linjauksiaan maahanmuuttoon. Myös vanhustenhoito saa uutta painoa vaaleissa.
Varsinainen koetinkivi Suomelle on kesällä alkava EU-puheenjohtajuus. Suomi on kolmannen kerran puheenjohtaja. Tällä kertaa Romanian jälkeen, toivottavasti Romania tekee osuutensa. Heti vaalien jälkeen on saatava kasaan toimiva ja osaava hallitus.
Sampsa Saralehto
valtiotieteen tohtori
Järvenpää
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.