Neljä lähidemokratian esimerkkiä sai demokratiapalkinnon tiistaina. Ne näyttävät, miten kansalaisiinsa luottava yhteiskunta jakaa valtaa kabineteista arjen tasolle. Ehdotuksia palkinnon saajiksi tuli 60. Yksi voittajista valittiin yleisöäänestyksellä, raati valitsi loput kolme.
Asukkaiden Lappeenranta -toiminta on yksi palkituista ja se käy malliksi kunnallisen lähidemokratian työtavoista. Lappeenrannan kaupunki palkkasi asukasyhteyshenkilön ja perusti seitsemän alueraatia, jotka välittävät asukkaiden toiveita päätöksentekijöille. Toiminnalla halutaan turvata asukkaiden vaikutusmahdollisuudet lähiympäristöään koskevissa asioissa.
Leppävirralta palkittiin kyläneuvosto, joka kaikille avoimissa kokouksissaan tuo esille kylien tärkeiksi kokemia asioita kunnan päätöksentekoon. Neuvosto on myös järjestänyt koulutus- ja neuvontatilaisuuksia.
Avointa viestintää edistävä malli nousi esiin Kyyjärveltä. Kyyjärveläiset ovat rakentaneet Nopola News -verkkopalvelun, jonne he kokoavat kunnan, seurakunnan ja viranomaisten tiedottamista. Sivustolla voi seurata kunnanvaltuuston kokouksia suorina lähetyksinä.
Kyyjärvellä lasketaan, että yli kymmenen prosenttia kuntalaisista osallistuu aktiivisesti sivuston tekemiseen. Sivustolle voi kirjoittaa kuka tahansa. Virallisen tiedon lisäksi sivustolta saa muutakin yhteisöä koskettavaa tietoa tyyliin ”kuka on aloittanut uutena lastentarhanopettajana, ketkä ovat menneet naimisiin tai mistä löytyisi omenoita talkooväelle” kuten palkitsemisperusteluissa todetaan.
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri valitsi raadin yhtenä jäsenenä neljänneksi voittajaksi Aspa-säätiön vertaisarvioinnin. Aspa-säätiö tarjoaa vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille asuntoja ja käyttää valinnoissaan apuna kohderyhmäänsä. Saurin mielestä malli onnistuu aktivoimaan ihmisiä, joiden valmiudet osallisuuteen ovat tavallista rajallisemmat.
”On demokratian kannalta olennaisen tärkeää osallistaa niitä kansalaisia, jotka muuten helposti ajautuvat demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle”, Sauri sanoo perusteluissaan.
Oikeusministeriö haluaa 10 000 euron demokratiapalkinnolla muistuttaa kansalaisyhteiskunnan merkityksestä. Huomionosoitus auttaa löytämään hyviä käytäntöjä, jotka rohkaisevat oma-aloitteisia kansalaisia vaikuttamaan elämänpiiriinsä.
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin muotoilun lähidemokratiasta voi poimia lainauksena lehteen asti: ”Toimiva lähidemokratia on tärkeä osa oikeusvaltiota, ja tiedostavat kansalaiset ovat demokratian kantava voima.”
Ylevästi, mutta rakastettavan syvästi lohkaistu näinä pintakiillon aikoina. Kansalaisuuteen ei tarvita minkään liikkeen etuasiakaskorttia.
Oulusta demokratiapalkinnon saajiksi olivat ehdolla kuntapäätösten viestintää kehittävä Lähidemokratia ry sekä Oulun kaupungin hyvinvointiluotsitoiminta. Kumpikaan ei tällä kertaa yltänyt kärkisijalle.
Muuten ehdokkaiden joukossa oli vähän malleja Pohjois-Suomesta. Niitä ei ole tai täältä ei tarjouduta ehdolle.
Demokratia maailmalla ei ole itsestäänselvyys, vaikka puhe demokratiasta Suomessa saattaa tuntua sanahelinältä. Meillä kansanvaltaisen järjestelmän ydin, edustuksellinen demokratia koetaan niin epäkiinnostavaksi automaatioksi, että joka kolmas jättää äänestämättä. Satavuotiaat kunnanvaltuustot sekä eduskunta etääntyvät ihmisistä – tai toisin päin.
Ihmisten vaikuttaminen onnistuu vain, jos kansalaiset saavat tähdellistä tietoa. Tieto lisääntyy parhaiten luottamuksen ilmapiirissä, jossa päätösvaltaa saaneet johtajat puhuvat avoimesti ja tosiasiat viestitään rohkeasti. Tiedon vastaanottoa ja sen ymmärtämistä helpottavat kansalaisten koulutus ja sivistys.