Kan­sa­lais­aloit­teen Suomeen mi­nis­te­ri­nä ajanut Tuija Brax: Kaikkea ei edes vilkas mie­li­ku­vi­tuk­se­ni osannut en­na­koi­da

Kansalaisaloite tuotiin Suomen lakiin demokratian täydentäjäksi. - Se on varaventtiili, jos tuntuu, että äänestäminen neljän vuoden välein ei auta, entinen oikeusministeri Tuija Brax sanoo.

Kuva: Kimmo Penttinen

Sähköinen nimien keruu ei ole tehnyt kansalaisaloitteista liian helppoja. Nyt niiden jättöaikaa pidennetään, koska osa voi jäädä käsittelemättä vaalikauden päättyessä.

Entisen oikeusministerin Tuija Braxin (vihr.) ei tarvitse tänä päivänä hävetä sitä, että hän ajoi Suomen perustuslakiin mahdollisuuden kansalaisaloitteeseen.

Sen perusteella Suomessa on vuodesta 2012 lähtien kerätty nimiä yli 800:aan kansalaisten tekemään aloitteeseen. Vain kaksi eduskunnalle jätetyistä 24 aloitteesta on tähän mennessä hyväksytty, mutta tuloksia olisi liian yksioikoista arvioida vain sen perusteella.

– Edustuksellinen demokratia on joskus kuuro. Eihän puoluejärjestelmää ole rakennettu sellaisen vaikean kysymyksen kuin esimeriksi eutanasian ympärille, nykyisin Sydänliiton pääsihteerinä työskentelevä Brax sanoo.

Eduskunta hylkäsi eutanasian sallimisen, mutta näin vahvaa velvoittavaa käskyä järjestää saattohoito kuntoon ei ole Braxin mukaan eduskunnasta aiemmin tullut.

Aloitteet kellojen siirtelyn lopettamisesta ja kiinteistöjen energiatodistuslain muuttamisesta johtivat siihen, että eduskunta velvoitti valtioneuvostoa pyrkimään aloitteenmukaiseen ratkaisuun EU:ssa.

Järjestelmä kesti vasta-aloitteen

Suoraan kansalaisaloitteen perusteella on säädetty sukupuolineutraali avioliittolaki sekä äitiyslain muutos. Se mahdollistaa hedelmöityshoitojen tuloksena naisparille syntyvälle lapselle tulevaisuudessa kaksi äitiä jo neuvola-aikana.

Brax on tyytyväinen siitä, että järjestelmä kesti myös sen, että sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamiseksi jätettiin vasta-aloite. Vaikka eduskunta joutui äänestämään samasta asiasta kahteen kertaan, se ei johtanut aloitejärjestelmän romuttamiseen.

Toinen yllätys marraskuussa

Toinen episodi, jota ei osattu ennakoida, sattui marraskuun lopulla. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta päätti hallituspuolueiden äänin olla antamatta mietintöä kansalaisaloitteesta, jossa ehdotettiin perintö- ja lahjaveron poistamista.

Sen puolesta, että aloite ei päädy lainkaan eduskunnan suureen saliin, äänesti muun muassa kansanedustaja Timo Heinonen (kok.), joka oli ollut aloitetta ajamassa.

– Minun poliittinen mielikuvitus aika laaja, mutta tällaista tilannetta en olisi osannut etukäteen keksiä. Enemmän pelättiin sitä, että kansalaisaloitteen käsittely yritetään torpata sen takia, että sitä vastustetaan, mutta ei haluta kertoa sitä.

Braxin mukaan kyseisen aloitteen kohtalo ei kuitenkaan osoita sitä, että aloitemekanismissa on vikaa.

– Vaalien lähestyessä mielikuvitus on aika moninaista. Jokainen voi miettiä, mitä oikeasti uskoo perintö- ja lahjaverosta. Ainakaan sen poistoa ei haluttu nyt viedä käsittelyyn.

Jättöaikaa pidennetään

Viime aikoina huolena on ollut myös se, että eduskunta ei ehdi käsitellä kaikkia sille jätettyjä kansalaisaloitteita ennen kuin ne vaalikauden vaihtuessa raukeavat.

Hallitus onkin antanut eduskunnalle lakiesityksen, joka pidentäisi määräaikoja, joiden kuluessa kannatusilmoitukset on jätettävä tarkastettavaksi ja aloitteet sen jälkeen eduskunnalle. Molempien aikaikkuna pitenisi puolesta vuodesta vuoteen.

– Mitä lähemmäksi vaalikauden vaihdetta tullaan, sitä tarkemmin kannattaa miettiä, kummalle eduskunnalle se kannattaa jättää. Tätä olisi pitänyt osata viestiä vielä paremmin aloitteiden tekijöille.

Lisäksi hallitus ehdottaa, että kansalaisaloitteelle pitäisi nimetä viisi vastuuhenkilöä. Nyt aloitteen voi panna vireille yksi äänioikeutettu Suomen kansalainen, jonka on nimettävä lisäksi varaedustaja hoitamaan käytännön toimia.

Aloitteen ei myöskään enää tarvitsisi saada vähintään 50 allekirjoittajaa ensimmäisen kuukauden aikana, jotta se pääsee oikeusministeriön ylläpitämään sähköiseen nimienkeruupalveluun.

Tarkkaan harkittu 50 000

Syntysanat kansalaisaloitejärjestelmälle lausuttiin oikeusministeri Braxin vetämässä Perutuslaki 2008 -työryhmässä. Sen työtä jatkoi ministerin Christoffer Taxellin (r.) johtama perustuslain tarkistamiskomitea.

Valmistelun aikana pohdittiin tarkoin, kuinka monta kannattajaa aloitteen pitää kerätä ja sallitaanko sähköiset allekirjoitukset, jotta aloite voidaan jättää eduskunnalle. Rajaksi tuli 50 000 äänioikeutettua kansalaista puolen vuoden aikana.

Se on Braxin mukaan osoittautunut sopivaksi, sillä aloitteen teosta ei haluttu liian helppoa.

– Uudistuksella oli eduskunnassa myös vastustajia. Se että lakialoite voi tulla myös kansalta, ei kuitenkaan vienyt valtaa eduskunnalta, jolla on valta hyväksyä tai hylätä kansalaisaloite.

Vähemmistöjen suoja iski Väyryseen

Järjestelmästä haluttiin Braxin mukaan myös sellainen, ettei sillä voi hyökätä vähemmistöjä vastaan. Siksi yhdeksi ehdoksi tuli, ettei kansalaisaloite voi kohdistua Suomen kansainvälisiin sopimuksiin.

Tähän törmäsi Paavo Väyrysen (tähtiliike) kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen jäsenyydestä euroyhteisössä. Perustuslakivaliokunta päätti olla laatimatta siitä mietintöä.

Valiokunta moitti Väyrysen kansalaisaloitetta myös heikosti valmistelluksi ja totesi, ettei tällaisesta asiasta voida päättää ilman valtioneuvoston valmistelua.

– Kun eduskunta käsittelee kansalaisaloitteen huolella, se pystyy arvioimaan mikä asiassa on ongelmana. Silloin se antaa aloitteen tekijöille korkeimman mahdollisen vastauksen. Tässä tapauksessa vastaus puuttui myös valmistelun tasoon, Brax sanoo.

Kiellettyjä kansalta ovat myös talousarvioaloitteet. Niitä kansanedustajat jättävät paljon muutenkin eivätkä ne yleensä johda mihinkään.

Kun eduskunta viime keväänä kävi lähetekeskustelua kansalaisaloitteesta, jolla haluttiin puuttua vakuutuslääkäreiden "mielivaltaan" eläkeratkaisuissa, aloitteen tekijä pyysi turhaan eduskunnan lehteriltä puheenvuoroa.

Brax muistuttaa, että eduskunnan istuntosali on pyhä paikka, mutta aloitetta käsittelevä valiokunta yleensä kuulee aloitteen tekijää. Tämä pääsee ääneen myös aloitteen luovutustilaisuudessa.