Kan­sa­lais­aloi­te tähtää häi­rik­kö­su­sien kaa­ta­mi­sen hel­pot­ta­mi­seen – aja­tuk­se­na myös susien suojelu

Kansalaisaloite.fi-sivustolla on julkaistu aloite, joka tähtää häirikkösusien kaatolupaprosessin yksinkertaistamiseen ja susivahinkojen estämiseen. Kannatusilmoituksia on jätetty 12. helmikuuta 7814 kappaletta.

Häirikkösusien kaatolupaprosessia halutaan yksinkertaistaa. Asiasta on tehty kansalaisaloite viime marraskuussa.
Häirikkösusien kaatolupaprosessia halutaan yksinkertaistaa. Asiasta on tehty kansalaisaloite viime marraskuussa.
Kuva: Jussi Leinonen

Kansalaisaloite.fi-sivustolla on marraskuun 25. päivä julkaistu aloite, joka tähtää häirikkösusien kaatolupaprosessin yksinkertaistamiseen ja susivahinkojen estämiseen.

Aloitteen taustalla ovat oululainen Suomen Pystykorvajärjestön puheenjohtaja  Pentti Isoviita ja sieviläinen Suomen Harmaahirvikoirajärjestön puheenjohtaja Esa Kukkonen.

– Kansalaisaloitteella ajetaan sitä, että häirikkösusien kaatamiseen tarvittavien poikkeuslupien myöntämiseen saataisin joustavuutta, Isoviita kertoo.

Isoviidan mukaan prosessi on nykyään tarkkaan harkittu – ja hidas. Susien kaatamiseen tarvittavan poikkeusluvan myöntää Riistakeskus. Pakkotilatapauksissa luvan myöntää poliisi.

– Käytännössä ensiksi häirikkösuden täytyy käydä aiheuttamassa vahinkoa tai jatkuvasti häiritsemässä kolme kertaa ja pitää olla vielä oletus neljännestä kerrasta, että poikkeuslupa voidaan myöntää. 

Isoviidan mukaan ensiksi sutta yritetään karkottaa pihasta, ja jos se ei tehoa, niin suden kaatamiseen voidaan myöntää poikkeuslupa.

– Tämän jälkeen luvasta voidaan vielä valittaa hallinto-oikeuteen, Isoviita sanoo. 

Valituksista seuraavien toimenpidekieltojen määrääminen on kuitenkin harvinaista. Isoviita nostaa kuitenkin esimerkiksi tapauksen Varsinais-Suomesta, jossa sellainen määrättiin.

– Puolessa tunnissa tuli päätös väliaikaisesta toimenpidekiellosta, Isoviita ihmettelee.

Prosessin yksinkertaistaminen voisi Isoviidan mukaan tarkoittaa esimerkiksi sitä, että häirikkösuden ei tarvitsisi käydä pihapiirissä kolmea kertaa luvan saamiseksi. 

Susien määrästä epäselvyyksiä

Isoviidan mukaan yksi syy kansalaisaloitteen tekemiseen löytyy susien määrästä liikkuvasta ristiriitaisesta tiedosta. 

– Lukella (Luonnonvarakeskuksella) ja metsänhoitoyhdistyksellä on aivan eri luvut, Isoviita sanoo. 

– Jos Luke ilmoittaa, että susia on noin 200 kappaletta niin paikallisten ihmisten ja metsästäjien mukaan niiden määrä on tuplaten, Isoviita jatkaa.

Viime vuonna susi vei koko maassa noin 40 koiraa ja vuonna 2016 koiria kuoli suden toimesta noin 60 kappaletta. Häirikkösusien poistaminen suojelisi Isoviidan mukaan tuotantoeläimiä, metsäpeurakantaa sekä perinteistä koiralla tapahtuvaa metsästystä.

– Metsätyksen estyessä myös hirvien aiheuttamat liikenneonnettomuudet sekä metsätaloudelle aiheutuvat vahingot lisääntyvät, Isoviita perustelee.

Lisäksi häiriköiden poistaminen lisäisi ihmisten turvallisuuden tunnetta.

– Onhan se nyt aika erikoista, että joillakin paikkakunnilla lapset eivät voi leikkiä ulkona tai mennä kävellen kouluun.

Pohjois-Pohjanmaalla on Isoviidan mukaan melko suuri susiongelma. Esimerkkinä hän mainitsee rannikolla alueen, jossa metsästäjien käytössä on 6000 hehtaarin alue. 

– Siellä uskallettiin päästää koiria irti vain 1000 hehtaarin alueella, kun muualla susivaara on liian suuri, hän kuvailee.

Ihmisten ja koirien suojelemisen lisäksi aloitteen tekijät haluaisivat suojella myös susia.

– Pelkona on, että jos susi käy lapsen tai ihmisen kimppuun, niin silloin varmaankin metsästäjiltä katkeaa pinna ja sudet ammutaan salametsästyksen seurauksena  sukupuuttoon, Isoviita toteaa. 

Häirikkösusien kaatamisella susikannasta haluttaisiinkin sellainen, että eläimet väistäisivät ihmistä.

Aloitteella aikaa vielä toukokuulle

Marraskuun 25. päivä jätettyyn kansalaisaloitteeseen on helmikuun 12. päivän iltaan mennessä jätetty 7814 kannatusilmoitusta. Isoviita sanoo, ettei aloite ole ottanut riittävästi tuulta alleen. 

– Ehkä ihmiset pelkäävät allekirjoittaa, kun se vaatii pankkitunnuksilla tunnistautumisen, hän pohtii.

Aloite haluttiin kuitenkin tehdä kansalaisaloitteen muodossa, sillä kansalaisaloitteen on mentävä eduskunnan käsiteltäväksi, jos se saa 50 000 allekirjoitusta. Paperisten kannatusilmoitusten keräys on Isoviidan mukaan vasta aloitettu, ja aloite on avoinna vielä toukokuun loppuun saakka.