Suomi liittyi muiden pohjoismaiden seuraan, kun eduskunta hyväksyi tasa-arvoisen avioliittolain perjantain äänestyksessä. Nykyistä avioliittolakia muutetaan siten, että samaa sukupuolta olevilla ihmistä on oikeus solmia avioliitto ja adoptoida lapsia.
Äänin 105–92 syntynyt päätös on historiallinen myös siksi, että eduskunta muuttaa lainsäädäntöä ensimmäistä kertaa kansalaisaloitteen pohjalta. Ryhmä suomalaisia pani aloitteen tasa-arvoisesta avioliitosta vireille vuonna 2013, ja se keräsi nopeasti tarvittavan määrän kannattajia.
Perjantain käsittely osoittaa, että kansalaisilla on käytössään demokraattinen ja toimiva poliittinen vaikutuskanava.
Uusi laki muuttaa perinteistä avioliittokäsitettä, mutta ei sittenkään kovin ratkaisevasti. Periaatteessa laki rekisteröidystä parisuhteesta yhdistetään nykyiseen avioliittolakiin.
Vastaava laki on voimassa 17 länsimaassa. Lain piirissä on lähes miljardi ihmistä sekä useita uskontoja ja kirkkokuntia.
Suomessa aletaan seuraavaksi keskustella varmaankin siitä, millainen vaikutus avioliittolailla on kirkon toimintaan. Tilannetta rauhoittaa tieto, että missään maassa avioliittoinstituutio ei ole romahtanut tai kirkon merkitys liiton pyhittäjänä rapautunut.
Kirkolliskokous joutuu kuitenkin uuden lain myötä päättämään omasta suhtautumisestaan samaa sukupuolta olevien vihkimiseen. Norjassa on voimassa tasa-arvoinen avioliittolaki, mutta homoilla ja lesboilla ei ole oikeutta kirkkovihkimykseen.
Eduskunta äänesti tasa-arvon puolesta ja kitkeäkseen syrjintää. On syytä muistaa, että lakimuutoksen vastustajat eivät suinkaan olleet syrjinnän puolustajia, vaan he näkivät avioliittolain muutoksen perinteiden vastaiseksi. Asetelma kävi selväksi eduskunnan keskustelussa torstaina.
Eduskunta keskusteli viisi tuntia samaa sukupuolta olevien oikeudesta avioliittoon. Puhemaratonissa kävi ilmi, kuinka herkästä ja tunteisiin vetoavasta asiasta on kyse.
Kahteen leiriin jakaantunut eduskunta keskusteli vaikeasta kysymyksestä asiallisen viileästi.
Lain muuttamista kannattavat perustelivat näkemyksiään tasa-arvolla ja oikeudenmukaisuudella. Vaikka Suomessa on jo ollut oikeus rekisteröidä samaa sukupuolta olevien parisuhde, se ei kansanedustajien enemmistön mielestä riittänyt.
Lain vastustajat pitivät esillä biologiaa ja avioliiton perinteistä mallia sallia vain heteroliitot. Vastustajat myös korostivat, että rekisteröity parisuhde on jo kyllin vahva osoitus suvaitsevaisuudesta.
Molemmat osapuolet vetosivat lapsen oikeuksiin, mutta hyvinkin eri näkökulmista. Kulttuurinen murros ja aikakauden vaihtuminen olivat aistittavissa.
Keskustelun taso osoitti, että kansanedustajat pystyvät puntaroimaan harkitusti omia ja toistensa näkemyksiä. Pelättyjä ylilyöntejä ei tullut. Eduskunta antoi tyylikkään työnäytteen suomalaisesta sivistyneestä keskustelukulttuurista parhaimmillaan.
Pääkirjoitus