Kun Brysselin Eurooppa-koulu I:n rehtori Kari Kivinen saapuu aamulla työpaikalleen, kaikki tervehtivät välitöntä johtajaansa iloisesti.
Ei uskoisi, että ollaan 3 100 oppilaan jättikoulussa, jossa opettajiakin on 350. Tunnelma on kotoinen, iloinen ja avoin. Eurooppa-koulu on paikka, jonne 53 koulubussillista lapsia ja nuoria tulee pitkäksi koulupäiväksi mielellään.
Suurimmalle osalle oppilaista koulu on kohtauspaikka, jossa he oppimisen ohella viettävät aikaansa koulun kahviloissa, urheilukentillä, kirjastossa tai vaikkapa ateljeessa. Paikkoja riittää seitsemän hehtaarin kokoisella alueella rauhallisessa ja vehreässä Ucclen hienostokaupunginosassa.
"Brysselissä ei kovin nuoria lapsia päästetä kaduille iltaisin tai vapaa-aikanaan, joten kouluympäristö on miltei ainoa paikka, jossa he tapaavat ystäviään", Kivinen muistuttaa. Tällaisella konseptilla syntyy tiivis ja motivoiva yhteisö, joka kasvattaa automaattisesti kansainvälisyyteen.
Lasten on pienestä pitäen opittava kommunikoimaan ulkomaalaisten luokkatoveriensa kanssa, olipa kyseessä sitten keräilykorttien vaihtaminen tai kiista jalkapallo-ottelun tuomiosta. "Siinä jos missä oppii kommunikoidaan kaikilla mahdollisilla kielenosaamisen tasoilla. Luonteva kansainvälisyyskasvatus on koko Eurooppa-koulun juju", Kivinen kiteyttää.
Eurooppa-kouluissa oppilaalla on kuitenkin kaikilla asteilla oikeus oman äidinkielen opetukseen. Edellytyksenä tietysti on, että kysymyksessä on jokin EU:n 23 virallisesta kielestä.
"Koulu pyrkiikin rakentamaan ja vahvistamaan oppilaiden kansallista identiteettiä ja takaamaan kansainvälisyyden rinnalla hyvät tiedot myös omassa äidinkielessä ja kirjallisuudessa", Kivinen selvittää.
Kuusivuotiaasta lähtien oppilas alkaa opiskella ensimmäistä vierasta kieltään, ranskaa, englantia tai saksaa.
Vähän kurinpito-
ongelmia
Kivinen on myös mielissään siitä, että kurinpito-ongelmia Brysselin Eurooppa-koulussa on huomattavasti vähemmän kuin Suomessa.
"Keskieurooppalaisen perinteen mukaisesti ollaan kohteliaita ja opettajia kunnioitetaan." Esimerkiksi lukuvuoden ensimmäiset kurinpitotapaukset käsiteltiin vasta viime viikolla.
Kolme oppilasta oli lintsannut liiaksi. Nuoret eivät saa loppuvuoden aikana poistua koulun alueelta päivällä, ja heidän on vietettävä vapaatuntinsa kirjastossa. Jalkapallon pelaaminen niin ikään kiellettiin.
Oppilaat tyytyivät tuomioon mukisematta. He tietävät, että Eurooppa-koulussa pärjätäkseen on oltava ahkera. Opinahjossa teetetään työtä enemmän kuin tavallisessa koulussa.
Myös opettajien opetustuntimäärät ovat korkeammat kuin suomalaisessa koulussa. Opetussuunnitelman on täytettävä kaikkien EU-maiden standardit, ja usein suunnitelma ylittää kansallisen tason.
Monet käyvät Eurooppa-koulua vain muutamn vuoden, joten opettajien on pidettävä huoli, että oppilaat voivat palata takaisin kotimaahansa oikealle ikätasolle. Luokallejäänti Eurooppa-kouluissa onkin yleisempää kuin Suomessa. Kotitehtävien laiminlyönteihin suhtaudutaan ankarasti.
Vanhemmat
vaativia
Arvostelijoiden mukaan liika akateemisuus voi koitua ongelmaksi, koska Eurooppa-koulu ei palvele teknisesti tai taiteellisesti lahjakkaita nuoria, jotka haluaisivat oppia käytännön ammatin.
Koulu tähtää siihen, että kaikki suorittavat eurooppalaisen EB-ylioppilastutkinnon.
Ja tulosta syntyy. Esimerkiksi koulumenestystä mittaavassa Pisa-tutkimuksessa Luxemburgin Eurooppa-koulun tulokset olivat Suomen kansallista keskiarvotasoa korkeammat.
Jos Eurooppa-koulun oppilaat ovat pääsääntöisesti kilttejä, heidän vanhempansa ovat sitäkin vaativampia. Noin 85 prosenttia Eurooppa-koulu I:n oppilaiden vanhemmista on EU-virassa, ja hämmästyttävän monet ovat koulutukseltaan lakimiehiä.
"Vanhempien odotustaso on korkea", Kivinen myöntää. Vanhempainyhdistyksillä on hyvin suuri merkitys ja rooli koulujen jokapäiväisissä toiminnoissa.
Monet EU-virkamiehet joutuvat viettämään pitkiä jaksoja Strasbourgissa tai Luxemburgissa. "Strasbourg-viikoilla koulun on turha järjestää vanhempainiltoja", Kivinen kertoo.
Eurooppa-koulut mahdollistavat sen, että EU-instituutiot voivat rekrytoida parhaat mahdolliset kyvyt kaikista jäsenmaista ilman huolta lasten koulutusmahdollisuudesta. Jo nyt Brysselin neljään Eurooppa-kouluun on ilmoittautunut 1 448 uutta oppilasta ensi syksyksi.
50-vuotisjuhlat
toukokuussa
Toukokuussa Brysselin Eurooppa-koulu I täyttää 50 vuotta. Juhlakonsertti järjestetään Brysselin kuuluisimmassa salissa Palais des Beaux-Artsissa 27. toukokuuta. Tilaisuudessa esiintyvät koulun oma sinfoniaorkesteri, big band ja kamariorkesteri.
Paikalle on kutsuttu suuri määrä entisiä oppilaita, ja juhlavieraiden joukossa on paljon korkean tason vieraita Euroopan unionin 27 jäsenmaasta.