Pyhäjärven kirkonkylällä luettiin lehdestä, että kylä oli valittu ystävyyskyläksi saksalaisen Hagedornin kylän kanssa. Yhtä tietämättömiä ystävyydestä oltiin samansuuruisessa, reippaan sadan asukkaan saksalaisessa maalaiskylässä.
"Ei tiedetty, että meidät oli valittu. Tosin ei tiedetty, että olisimme edes hakeneet ystävyyskylää", kuvailee Emoniemi-Kirkonkylä -yhdistyksen puheenjohtaja Laimi Shemeikka Pyhäjärveltä kolmen vuoden takaisia tapahtumia.
Yhteyksiä olivat viritelleet puhemiehet silloisen kaupunginjohtajan Pasi Vallivaaran johdolla ilman kylänväen antamaa valtakirjaa. Se ei haitannut kirkonkylän väkeä. Kun alkuhämmästyksestä selvittiin, kyläläiset virittäytyivät uteliaan myönteiseen asenteeseen ja päättivät tutkailla, millekä oikein aletaan.
Kyläyhdistys otti haasteen vakavasti ja kokosi kylänväestä oikein "kansainvälisen työryhmän". Porukalla pähkäiltiin, mitä pyhäjärviset haluavat yhteistyöltä ja arvuuteltiin, mitä pienen pohjalaisen kaupungin kirkonkylällä voisi olla annettavaa saksalaisille.
Pian otettiin ensikontaktit uuteen ystävään. Jo 2001 pyhäjärviset kävivät esittäytymässä Hagedornissa ja hagedornilaiset Pyhäjärvellä. Erotuksena entisvanhaisesta ystävyskuntatoiminnasta edesmenneeseen Neuvostoliittoon, yhteydenpito ei jäänyt vain herrojen vuosittain tapahtuviksi kohteliaisuuskäynneiksi, vaan heti lähdettiin liikkeelle laajalla rintamalla.
Kohta sinne ja tänne reissasi bussilastillinen väkeä. Käynnistettiin koulujen välinen yhteydenpito. Löydettiin kumpaakin yhdistäväksi haasteelliseksi tehtäväksi kyläkuvan kohentaminen. Nyt jo tehdään varovaisia tunnusteluja kirkkojen kanssakäymisen aloittamiseksi.
Rahaa kylien kehittämiseen
Kylien yhteydenpito vertaisiinsa maailmalle enää nousun aikaa. Yhteyksiä on viritelty paitsi lähialueille, myös etenkin keskiseen Eurooppaan, etupäässä Saksaan.
Kyläkoordinaattori Kaisa Uusioja Pohjois-Pohjanmaan liitosta sanoo tähän osittain johtavan se, ettei tiedetä, millaisia rahoitusmahdollisuuksia kylien kehittämiseen avautuu voimassa olevan Euroopan unionin ohjelmakauden jälkeen.
"Saksassa on erinomaisen hyvin pystytty hyödyntämään EU-rahoja. Mekin haluamme yhteistyön kautta kuunnella, miten ja millaisiin hankkeisiin siellä on saatu rahaa", Laimi Shemeikka myöntää.
Shemeikka korostaa, ettei rahaa olla ruinaamassa siihen, että ihmiset vain tutustuvat toisiinsa, vaan konkreettiseen tekemiseen, joka poikii kylän hyväksi. Tosin hän myöntää toisen tuntemuksen ja sitä kautta syntyvän luottamuksen olevan perusta sille, että jotain käsinkosketeltavaakin saataisiin aikaan.
"Kun tätä työtä tehdään kaikki ikäryhmät yhdessä, saadaan aikaan sellainen perusluottamus, että voidaan yhdessä pelata rahankin kanssa", Shemeikka sanoo.
Kylänväki kielikurssilla
Yhteydenpito vieraskielisiin alueisiin ei ole aivan yksinkertaista. Varsinkaan Saksaan, jossa maaseudulla puhutaan mieluiten vain saksaa yhtä lailla kuin Suomen maaseudulla vain suomea.
"Me olemme yrittäneet opiskella alkeellista saksaa ja he alkeellista suomea. Kylillä ei juurikaan osata englantia kummassakaan maassa", Laimi Shemeikka kertoo.
Pyhäjärven kirkonkylällä on pyöritetty saksan opintopiiriä. Maaseudun sivistysliitto palkitsikin sen Vuoden opintopiiri -kunniamaininnalla.
Kylien väliselle kanssakäymiselle haetaan koko ajan uusia muotoja. Ensi kesänä järjestetään kansainvälinen työleiri Pyhäjärven kirkolla. Parhaillaan on etsinnässä kumppanikylä Virosta. Sen ja saksalaiskylän kanssa on tarkoitus kehitellä yhteistä tekemistä.