Suomen kansainvälistyminen on tuonut uusia haasteita äidinkielen ja kirjallisuuden opettajille. Maahanmuuttajien myötä heidän työnkuvaansa on tullut suomi toisena kielenä -opetus.
"Muutos on ollut nopea, sillä maahanmuuttajien määrän kasvu alkoi 1990-luvun alussa käytännössä nollasta", taustoittaa Opetushallituksen ylitarkastaja Leena Nissilä. Perusopetuksen ja lukioiden lisäksi maahanmuuttajien opettajia tarvitaan aiempaa enemmän ammatillisessa- ja aikuiskoulutuksessa.
Suomen kielen opettaminen ulkomaalaisille poikkeaa selvästi perinteisestä äidinkielen ja kirjallisuuden opettamisesta.
"Opettajan täytyy ottaa vieraskielisen näkökulma suomen kieleen, opettaa omaa kieltään toisena kielenä", luonnehtii Suomi toisena kielenä -opettajat ry:n puheenjohtaja Marjo Mela.
Viime vuosien aikana monet kokeneet äidinkielen opettajat ovat halunneet täydentää tutkintoaan suomi toisena kielenä -opinnoilla. Suomen kielen professori Helena Sulkala Oulun yliopistosta kertoo, että äidinkielen opettajille suunnatun koulutuksen kysyntä on ollut kova. "Suurin osa suomen toisena kielenä opettajista on kentällä yhä ilman koulutusta", arvioi Sulkala.
Myös Nissilä kertoo kiertäneensä ympäri maata kouluttamassa äidinkielen opettajia.
"Olen iloisesti yllättynyt siitä, kuinka moni äidinkielen opettaja on nähnyt sen hurjan vaivan ja hakenut täydennyskoulutusta", toteaa Marjo Mela.
Yliopistojen valmius tarjota S2-opetusta on tällä hetkellä hyvä. Oppiainetta voi opiskella kaikissa yliopistoissa, joissa opetetaan suomen kieltä.
Suomi toisena kielenä -oppiaineen vastaava lehtori Jarmo Jantunen Oulun yliopistosta kertoo, että opetuksessa painottuu käytännöllisyys.
"Koulutuksessa halutaan vastata kentän tarpeisiin. Opintoihin sisältyy tuutorointia ja opetusharjoittelua. Toki aineopintojen yhteydessä tulee mukaan myös tutkimuksellinen näkökulma", Jantunen esittelee.
Muutama vuosi sitten suomen kielen opettamisen ongelmana oli oppimateriaalien vähyys. "Kustantamot eivät kovin helposti tee kirjoja näin pienelle ryhmälle. Nykyisin tilanne on parempi", kertoo Mela.
Vuonna 2004 uudistuneet opetussuunnitelmat velvoittavat kouluja perehtymään entistä vahvemmin ulkomaalaisten suomen kielen opetuksen.