Oulu Suomalaisten yritysten viime vuosien ulkomaiset yritysostokset eivät ole muodostuneet miksikään suuriksi menestystarinoiksi.
Suomalaisyhtiöiden ulkomailta hankkimien yksiköiden kannattavuus on jäänyt selvästi kotimaan toimintaa heikommaksi, tuore tutkimus kertoo.
Kotimaata alhaisemman tuoton yksi merkittävä syy saattaa olla yritysten ulkomaisista ostoksistaan maksamat korkeat hinnat, KTM Ritva Pitkänen pohtii Palkansaajien tutkimuslaitoksen maanantaina julkistamassa selvityksessä.
Oman pääoman tuottoaste suomalaisyritysten vuosina 1994-2004 tekemissä suorissa sijoituksissa ulkomaille oli keskimäärin 6 prosenttia, kun se kotimaisessa yrityssektorissa oli saman aikana 11 prosenttia, Pitkänen on laskenut.
Kymmenvuotiskaudella 1994-2004 suomalaisyritykset maksoivat tutkimuksen mukaan ulkomaisista kohteista ylihintaa eli tasearvon ylittävää hintaa varsin reippaasti, yhteensä noin 16 miljardia euroa.
Ulkomaisista ostoksista maksettua ylihintaa Ritva Pitkänen pitää niin suurena, että hänen mielestään summan voi aivan hyvin rinnastaa 1990-luvun alun pankkikriisin aiheuttamiin kustannuksiin.
Ylihintaisissa kaupoista aiheutuneiden valtion verotulojen menetykseksi, kansantulon tappioksi tutkija on laskenut lähes kaksi miljardia euroa.
Suomalaisten yritysten ulkomaantoimintojen tuottavuus vaihtelee voimakkaasti eri toimialoilla. Hyvin ostoksissaan on tutkijan mukaan menestynyt metalliteollisuus, kun taas metsäteollisuus on niissä onnistunut heikosti. Epäonnisiin kuuluu myös palveluala, lähinnä Soneran täysin epäonnistuneen umts-lupakaupan vuoksi Saksassa, josta yhtiö teki kerralla 4,3 miljardin tappiokirjauksen.
Kaikkien raportissaan käsittelemiensä epäonnistuneiden yrityskauppojen tappioiksi Pitkänen on ynnännyt yhteensä 7 miljardia euroa.
Lisäksi kansainvälistymisen kuumimpina vuosina hankittujen ulkomaisten tytäryritysten tuottoaste on kokonaisuutena ollut alhaisempi kuin kotimaassa toimivien yritysten, Ritva Pitkänen on laskenut. Se on jäänyt myös alhaisemmaksi kuin kansainvälistyneimpien yritysten ja kansainvälistyneimpien konsernien tuottoaste. Ero tuottoasteessa on tutkijan mukaan kiistattoman selvä.
Ritva Pitkänen torjuu raportissaan "Suomalaisyritykset maailmalla - tuottiko pääoma? sen käsityksen, että suomalaisyritysten tuotoiltaan tahmeahkon kansainvälistymisen voisi panna muutaman suuren epäonnistumisen piikkiin.
Jos muutaman suuren epäonnisen tapauksen vaikutus poistetaan, silti ulkomailta hankittujen yksiköiden tuottoaste jää hänen mukaansa yrityksen kotimaista toimintaa alhaisemmaksi.
Suomessa sekä teollisuuden että kaupan alan yritysten kannattavuus on parempi kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Siksi tutkijan mukaan olisikin yllättävää, jos suomalaisyritysten ulkomaanyksiköt olisivat tuottaneet paremmin kuin niiden toiminta kotimaassa.
Ritva Pitkäsen mielestä yrityksille ulkomaisista ostoksista lastattuja tuotto-odotuksia voi myös pehmentää, jos ulkomaille suuntautuneiden suorien sijoitusten tavoitteita laajennetaan pelkän tuoton tavoittelun ulkopuolelle.
Ulkomaisilla yritysostoksiin lastataan yleisesti strategisia tavoitteita ja niiden avulla haetaan markkinavoimaa sekä pääsyä kasvavien markkinoiden ytimeen.
Hänen mukaansa on mahdollista, että yritysostoja on myös tehty yrityksen koon kasvattamiseksi tietoisesti kannattavuuden kustannuksella.