Vieraskielinen peruskouluopetus on ollut lähes täysin hajallaan. Käytännössä lähes jokainen koulu ja kunta on päättänyt kuntakohtaisista tarpeista käsin itse, millä tavoin ja millä kielellä vieraskielistä opetusta toteuttaa.
Joissakin kouluissa vain osa aineista opetetaan vieraalla kielellä ja opetus on voinut keskittyä yhdelle englanninkieliselle luokalle. Toisissa kouluissa, kuten kaikissa kansainvälisissä kouluissa, kaikki opetus on yhdellä tai useammalla vieraalla kielellä, ja osa opettajista on natiiveja vieraan kielen puhujia.
Viiden kaupungin englanninkielistä ja kansainvälistä opetusta kehittävä FIS-STEPS -yhteistyöhanke on yrittänyt yhtenäistää toimintatapoja. Lisäksi uudessa vuonna 2016 voimaan tulevassa opetussuunnitelmassa vieraskielisen opetuksen eri toteutustavat on yhtenäistetty ja kirjattu paremmin.
Hankkeen alkaessa vuonna 2011 ongelmakohdiksi koettiin erityisesti, miten saadaan tarpeeksi päteviä opettajia ja miten oppilaiden suomenkielen taidoista pidetään huolta. Lisäksi englanninkielisen opetusmateriaalin saatavuus koettiin heikoksi.
– Tähän mennessä jokainen on tehnyt omat ratkaisut ja on ollut monenkirjavaa käytäntöä. Samalla tarve kansainväliseen opetukseen kasvaa koko ajan. Koulutuksellisen epätasa-arvon vuoksi on koettu, että koulutusta pitäisi yhtenäistää, toteaa kehittämishankkeessa mukana oleva koordinaattori Miika Katajamäki Tampereen kansainvälisestä koulusta.
Muutokset ICT-alalla vaikuttavat oppilasmäärään
Oulun, Tampereen ja Turun kansainvälisissä kouluissa opetuksen tarpeen kasvu on huomattu, sillä oppilasmäärän kehitys on ollut noususuuntaista koko 2000-luvun. Turussa oppilasmäärä on jopa yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Sekä Turun että Oulun kansainvälisten koulujen rehtorit kokevat, että etenkin yrityselämässä ja yliopistoissa tapahtuvat muutokset ovat vaikuttaneet oppilasmääriin suuntaan ja toiseen.
– Oulun liike-elämä on elpymässä ja toipumassa ICT-alan takaiskuista ja se näkyy osaltaan myös oppilasmäärän kasvussa. Erittäin paljon oppilasmäärän kasvuun vaikuttaa kuitenkin Oulun yliopiston kansainvälistyminen, toteaa Oulun kansainvälisen koulun vs. rehtori Raija Johnson.
Päteviä opettajia on saatu kansainvälisiin kouluihin muun muassa Oulun yliopiston kansainväliseltä luokanopettajalinjalta. Katajamäen mielestä myös muissa hankkeen tavoitteissa on onnistuttu hyvin, mutta ei osaa sanoa kuinka pysyvästi aiempaa yhtenäisempää mallia on pystytty rakentamaan.
– Olemme pystyneet luomaan tiiviin verkoston sekä jakamaan opetusmateriaalia. Yhteistyötä ja yhtenäistävää linjaa täytyy kuitenkin jollain tavalla jatkaa hankkeen jälkeenkin, Katajamäki toteaa.
Opetushallituksen tukema kehittämishanke päättyy tämän vuoden lopussa. Siinä ovat olleet mukana Turku, Tampere, Espoo, Vantaa ja Kuopio.
Oppilasmäärän kehitys kansainvälisissä kouluissa
Turun kansainvälinen koulu: Oppilasmäärä on noussut 101:sta 248:n vuosina 2005–2015. Oppilaita oli vajaa 60, kun koulu aloitti Turun kaupungin ja Turun yliopiston yhteisellä sopimuksella vuonna 2003. Oppilaista puolet on suomalaistaustaisia paluumuuttajia ja puolet ulkomaalaistaustaisia.
Oulun kansainvälinen koulu: Oppilaita on tällä hetkellä 329. Oppilaita oli 180, kun koulu aloitti toiminnan vuonna 2002.
Tampereen kansainvälinen koulu: Oppilaita on tällä hetkellä 553. Vuonna 2005 oppilaita oli jopa 620, kun vuonna 2010 oppilasmäärä oli 519. Valtaosa oppilaista on suomalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisia oppilaita on tällä hetkellä 71.