Presidentti Martti Ahtisaaren mielestä kansainvälisen yhteisön, mukaan lukien Yhdistyneet kansakunnat, ei pidä jättää Irakia sellaiseen tilaan, jossa valtio ei pysty hoitamaan asioitaan. Tämänhetkisessä tilanteessa kansainvälisen yhteisön - liittouman sotilasjoukkojen, YK:n tai molempien - läsnäoloa tarvitaan, Ahtisaari arvioi Helsingissä keskiviikkona. Esimerkiksi vapaiden vaalien järjestämistä hän ei pidä tällä haavaa mahdollisena.
"Täytyy olla realistinen ja kuunnella ihmisiä, joilla on kenttäkokemusta. Se unohtuu tässä keskustelussa monesti", Ahtisaari sanoi. Esimerkiksi Ranska on kiirehtinyt Irakin hallinnon nopeaa siirtämistä irakilaisten käsiin.
YK:n pääsihteeri Kofi Annan on pyytänyt Ahtisaaren johtajaksi riippumattomaan työryhmään, joka selvittää YK:n Irakissa olevien työntekijöiden turvallisuutta. YK:n Bagdadin-päämajaan elokuussa tehdyssä iskussa sai surmansa 22 ihmistä ja satakunta haavoittui. Kuolonuhrien joukossa oli YK:n Irakin-erityislähettiläs Sergio Vieira de Mello.
Ahtisaaren mukaan iskun vaikutus oli dramaattinen.
"Koko YK-järjestelmä oli samassa tilanteessa kuin ne ihmiset, jotka olivat World Trade Centerissä ennen kuin se hyökkäys tapahtui", hän sanoi rinnastaen iskun YK:ta vastaan Yhdysvalloissa kaksi vuotta sitten tehtyihin terrori-iskuihin.
Ahtisaaren ryhmä joutuukin pohtimaan muun muassa kysymystä, voiko YK toimia lainkaan Irakissa vaarantamatta henkilökuntansa turvallisuutta. Ryhmän selonteko vaikuttanee Ahtisaaren arvion mukaan myös siihen, kuinka laajasti YK toimii tulevaisuudessa Irakissa.
"Tilanne on jo nyt hyvin vakava", hän sanoi viitaten siihen, että YK on vetänyt terrori-iskun jälkeen suuren osan henkilökunnastaan pois maasta.
Sekä YK että Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI ovat tutkineet terrori-iskua aiemmin. Ahtisaaren ryhmä käy läpi selvitykset ja haastattelee YK:n Irakin-henkilökuntaa selvittääkseen muun muassa, miten YK:n turvallisuusjärjestelmä Irakissa toimi ja kuinka YK:n ja liittouman joukkojen yhteistyö sujui.
Terrori-iskuja ei
voi torjua täysin
Ryhmän odotetaan myös laativan suositukset siitä, kuinka YK:n työntekijöitä voisi suojella terrorihyökkäyksiltä mahdollisimman hyvin. Se, että samantapaiset iskut kyettäisiin täysin torjumaan, ei Ahtisaaresta näytä mahdolliselta.
Hän on pyytänyt ryhmään Suomesta kahta sotilasasiantuntijaa, Lapin sotilasläänin komentajaa prikaatikenraali Taneli Oksasta ja eversti Raimo Koskealaa. Muut jäsenet ovat Irlannin poliisin varapoliisipäällikkö Peter Fitzgerald ja Claude Bruderlein, amerikkalaisen Harvardin yliopiston avustuspolitiikan ja konfliktintutkimuksen ohjelman johtaja.
Ryhmä työskentelee aluksi YK:n päämajassa New Yorkissa. Turvallisuusriskien takia mahdolliset tapaamiset YK:n Irakin-väen kanssa saatetaan järjestää Jordanian pääkaupungissa Ammanissa. Bagdadin-käynnistä saatetaan luopua semminkin, kun YK:n päämajaa vastaan tehtiin toinenkin terrori-isku maanantaina.
Ahtisaaren selvityksen on määrä valmistua kuudessa viikossa. Irak on Ahtisaarelle ennestään tuttu sikäli, että hän selvitti YK:n toimesta avustustarpeita Irakissa ja Kuwaitissa Persianlahden sodan jälkeen.
Nyt Ahtisaarta työllistää tukku kansainvälisiä tehtäviä. Hän toimii muun muassa YK:n erityislähettiläänä Afrikan sarvessa ja Etyjin puheenjohtajan henkilökohtaisena Keski-Aasian-edustajana. Hän on tänä vuonna vieraillut myös Sri Lankassa maan presidentin kutsusta kertomassa rauhanturvatyöstä ja Nepalissa, missä hallitus ja sissit ovat neuvotelleet rauhasta.