Suomalaisuuden päivänä 12. toukokuuta juhlitaan Johan Vilhelm Snellmania (syntyi 12.5.1806). Hänen lainatuin iskulauseensa kuuluu: Yksi kieli, yksi mieli.
Filosofi-lehtimies ajoi kielipolitiikkansa käytäntöön iäkkäämpänä valtiomiehenä 1860-luvulla. Keisari Aleksanteri II vahvisti 1863 asetuksen, joka toi suomen kielen ruotsin rinnalle virallisiin asiakirjoihin.
J.V. Snellmanin ansiosta 150 vuotta sitten suomesta tuli pikkuhiljaa myös opetuskieli. Opinnäytetyöt oli aina kirjoitettu latinaksi tai ruotsiksi kunnes 1858 hyväksyttiin ensimmäinen suomenkielinen väitöskirja Helsingin yliopistossa.
Historiaa tehdään nykymedian otsikoiden mukaan aika usein urheilussa. Ehkäpä jonkinlaisen historiallisen yksityiskohdan joku voi nähdä myös apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen äskettäisessä kannanotossa 13. marraskuuta, jolloin hän vaati suomen kielen säilyttämistä yliopistojen opetus- ja tutkintokielenä.
Suomen kieli suomalaisyliopistojen itsestään selvänä työkielenä ehti toimia vain noin sata vuotta.
Nyt on herätty, että nykyajan ”yleislatina” eli englanti taitaa korvata suomen kielen.
Oikeuskanslerinvirastossa valvotaan virkamiehiä, jotta he tekisivät työnsä lakien säätämällä tavalla. Yliopistojen kielilinjaan apulaisoikeuskansleri Puumalainen tarttui saatuaan kaksi kantelua, joissa arvostellaan Aalto-yliopistoa.
Aalto-yliopisto aloitti kauppakorkeakoulussaan tänä syksynä uusille opiskelijoille vain englanninkielisiä maisteriohjelmia.
Yliopistolaki suo yliopistoille laajan harkintavallan opetuskielestä. ” Muiden kielten käyttö ei kuitenkaan saa olla niin laajaa, että suomen kielen asema opetus- ja tutkintokielenä syrjäytyy”, Mikko Puumalainen huomauttaa kannanotossaan.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tulisi apulaisoikeuskanslerin mielestä esimerkiksi tutkintosäännössään määritellä, missä määrin suomen kielen sijasta tai ohella käytetään englannin kieltä.
Lisäksi Aalto-yliopiston pitää määritellä missä määrin opiskelija saa käyttää suomen kieltä tenttivastauksissaan, kirjallisissa töissään tai luennoilla.
Myös Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun kaikki maisteriohjelmat on tarkoitus aloittaa englanninkielisinä vuoden päästä syksyllä 2014. Opiskelijat saavat halutessaan vastata tentteihin kuitenkin edelleen suomeksi.
Koulutusrehtori Olli Silvén kertoo, että Oulun yliopistonkin on syytä määritellä opiskelijoiden oikeudet käyttää suomen kieltä, vaikka opetus olisi englanninkielistä.
Englanninkielinen opetus on lisääntynyt korkeakouluissa nopeasti viime vuosina. Oulun yliopistossa ulkomaisia opiskelijoita on tällä hetkellä jo noin 900. Suomalaisia puolestaan kannustetaan vaihtomatkoille ulkomaille.
Suomi on Euroopasta katsottuna saari, jonka talous pyörii viennistä. Nyt toistellaan, että juuri siksi tieteen pitää oppia puhumaan asiansa englanniksi.
Asiahan ei ole kuitenkaan ihan historiaton; tiede on aina ollut universaalia, yleismaailmallista ja kansainvälistä. Oppineet miehet Turun akatemiassa reissasivat Euroopassa ja taisivat kreikat ja hepreat jo 1600-luvulla, ehkäpä jo aikaisemmin keskiajalla.
Talous ja tekniikka tuntuvat vetävän historiaa eteenpäin ja siksi myös ne hallitsevat julkista puhetta. Ekonomi-insinöörien sietäisi innokkuutensa lomassa kuunnella humanistien puhetta.
Kansainvälistyminen tekee itse kullekin hyvää, mutta esimerkiksi Suomen historian tutkimusta, kotimaista kirjallisuutta tai ihmisiin vaikuttavia luonnontieteitä, vaikkapa lääketiedettä voidaan puhua avoimeksi kansalle vain kansan omalla kielellä.
Sitä kai se J.V. Snellman tarkoitti.