Rajavartiolaitoksen lakkautetut vartioasemat Pohjois-Suomessa ovat menneet hyvin kaupaksi, sillä tällä hetkellä ostajaa odottaa enää vain Käyräjärven vartioasema Inarissa.
Kaikki muut asemat Lapin ja Kainuun rajavartiostojen alueilla ovat vaihtaneet omistajaa sen jälkeen, kun niiden myynti annettiin vuonna 1999 valtion kiinteistösijoitusyhtiö Kapiteelin tehtäväksi.
Ehkä hieman yllättäen ulkosuhteita pitäisi ensisijaisesti keskittyäkin hoitamaan juuri EU-maihin. Venäjä on selvä kakkonen ja Yhdysvallat viimeinen. Paljon puhuttua Nato-kantaa kolmannes odottaa ehdokkaaltaan ja yhtä suuri joukko on tasan päinvastaista mieltä.
Tiedot käyvät ilmi Kalevan, STT:n ja neljän muun sanomalehden TNS-Gallupilla teettämästä mielipidemittauksesta.
Yhdysvallat
paitsiossa
Kyselyn mukaan suurin osa eli 41 prosenttia vastaajista katsoi, että tasavallan presidentin tulisi keskittyä ensisijaisesti EU-maihin kohdistuvien ulkosuhteiden vaalimiseen. Joka neljäs katsoi, että Venäjän pitäisi olla ulkosuhteiden hoidossa selkeä päälinja.
Viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että ulkosuhteissa ei tarvita lainkaan painopistealuetta. Muu maailmakin sai kuuden prosentin kannatuksen, kun Yhdysvaltojen suuntaan painotti kolme prosenttia vastaajista.
Naiset kannattivat EU-keskeisyyttä miehiä enemmän, miehet taas olivat enemmän Venäjän suuntaan kallellaan. Myös nuorimpien ja vanhimpien ikäryhmien ero näkyy mielipiteissä. Melkein joka toinen alle 25-vuotias painotti suhteita EU-maihin ja vain 16 prosenttia Venäjään. Yli 65-vuotiaissa taas Venäjän kannatus oli 34 prosenttia ja EU sai vain 26 prosentin kannatuksen.
EU-maiden tärkeyttä korostavia väestöryhmiä olivat opiskelijat sekä toimihenkilöväestö. Viljelijät evästivät presidenttiä erityisesti suhteista Venäjään. Neljän suurimman puolueen kannattajissa Venäjän suhteet saivat suunnilleen yhtä suuren painotuksen, EU-maiden suuntaa arvotti enemmän kuin joka toinen vihreä ja vahvimmin Yhdysvaltojen suuntaan kokoomusta äänestävät, heistäkin tosin vain joka kymmenes.
Eniten koko väestön keskimääräisiä mielipiteitä myötäilivät sosiaalidemokraatit.
Natokanta
kahtia
Presidentinvaalitaistelussa Nato-kannatusta on pyritty nostamaan yhdeksi ulkopolitiikan kysymyksistä. Kokonaisuudessaan siis joka kolmas odottaa ehdokkaalta joko selkeätä tai varauksellista kantaa Natoon liittymisestä. Päinvastaiselle, joko selkeästi vastustavalle tai varaukselliselle kannalle vastaan, asettuu täsmälleen yhtä suuri joukko.
Miehistä joka viidennes odottaa jäsenyyttä selkeästi tukevia käsityksiä, naisista vain seitsemän prosenttia. Alle 35-vuotiaissa samaa edellyttää vain viisi prosenttia, 50-64-vuotiaiden ryhmässä useampi kuin joka viides.
Puolueittain selkeän myönteistä Nato-kantaa odottaa useampi kuin joka neljäs kokoomukselainen, yhtä moni varauksin kannattavaa mielipidettä. Selvästi kielteiseen suuntaan kallellaan ovat vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjät. Heistä 42 prosenttia edellyttää selkeästi kielteisiä kannanottoja.
Keskustan ja sosiaalidemokraattien näkemykset myötäilevät tässä suhteessa valtavirtaa.
Mielipidemittauksen toteutti TNS-Gallup Kalevan, STT:n, Kainuun Sanomien, Pohjalaisen, Savon Sanomien ja Suomenmaan toimeksiannosta puhelimitse 12.-17. joulukuuta. Haastateltavia manner-Suomessa oli 1 000. Virhemarginaali on suurimmillaan kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.