Selvitysmies Juhani Perttusen johtama työryhmä ehdottaa, että Kainuussa kokeillaan ensimmäisenä Suomessa uutta kansanvaltaista alueellista hallintojärjestelmää Keski-Euroopan malliin.
Päätösvaltaa Kainuussa käyttäisi Perttusen ehdotuksessa vaaleilla valittava 41-jäseninen maakuntavaltuusto apunaan maakuntajohtajan vetämä kuusijäseninen maakuntahallitus, joka voisi toimia kolmessa eri kokoonpanossa.
Ehdotuksessa kainuulaisella uudella hallintomallilla on oltava riittävästi valtaa maakunnan kehittämisessä; se vastaisi keskeisistä hyvinvointipalveluista ja maakuntaan tulevan valtionrahan kohdentamisesta. Siitä päättää maakuntavaltuusto.
Perttusen työryhmän yksi keskeinen tavoite on koota valtiolta Kainuuseen tulevat rahat muutamaksi kokonaisuudeksi. Nyt rahaa tulee lähes 80 momentilta.
Maakuntavaltuuston päätösvaltaan tulevan budjetin suuruusluokka olisi noin 170 miljoonaa euroa vuodessa.
Maakuntahallitus ottaisi maakunnan yhteistyöryhmän ja maakunnallisten kuntayhtymien tehtävät hoidettavakseen. Sen kokoonpano vaihtelisi. Siinä voisi olla mukana TE-keskuksen, ympäristökeskuksen, tiepiirin, lääninhallituksen ja metsäkeskuksien edustus, kun käsittelyssä ovat valtion budjettirahat ja niihin liittyvä ohjaus.
Sinisten ajatusten Kainuun hallintokokeilua pohtinut Perttusen työryhmä esitteli ehdotuksensa sisältöä maanantaina Kuhmossa kainuulaisille päättäjille. Perttunen sai toimeksiannon uuden hallintomallin kehittämisestä alue- ja kuntaministeri Martti Korhoselta (vas.) maaliskuussa. Ehdotuksen pitää olla valmis tämän kuun loppuun mennessä. Tavoitteena on, että hallintouudistuksen vaatimat lakimuutokset saataisiin käsittelyyn ensi syksynä.
”Valtio luovuttaa osan toimivallastaan maakuntavaltuustolle. Tämä lisää maakunnan päätäjien kokonaisvastuuta, koska maakunnan tasolla asioiden oikea laita on parhaiten tiedossa. Tämä on vain ehdotus, jonka lopputuloksesta ei ole takeita. Uusia asia kirpaisee aina. Uusia ehdotuksia pitää kuitenkin keksiä, koska meillä ei hirveästi ole värkeissä varaa.”
Perttunen jatkaa, että maakunnan tahdoksi tunnistettavaa päätöksentekoa ei nykyisin virallisissa järjestelmissä synny. Maakuntatasolla kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat erittäin vähäiset ja päätösenteko on hajautunut usealle taholle.
Maakunnan yhteinen tahtoo joutuu kovalle koetukselle sosiaali- ja terveysalan sekä koulutuksen alueilla. Näihin Perttunen ehdottaa lakisääteisten kuntayhtymien muodostamista, koulutusalalla kuntayhtymä olisi uusi elin. Perttunen puhuu yhteisvastuusta peruspalvelujen hoitamisessa maakuntatasolla.
”Lähtökohtana pitäisi olla se, että peruspalvelukentässä kaikilla olisi Kainuussa kohtuulliset elämisen edellytykset. Uudella järjestelmällä Kainuuseen voitaisiin saada paremmin muun muassa lääkäreitä, jos paikkoja on tarjolla suurempiin kokonaisuuksiin.”
On jo ehditty kysellä, mitä tehtäviä peruskunnille enää jää ja riittääkö motivaatiota luottamusmiestehtäviin. Kajaanissa on jo noussut esiin ajatus, että jos hallintokokeilu toteutuu, tulonsiirtoja menee muualle Kainuuseen.
Pienet kunnat ovat huolissaan edustuksestaan uudessa mallissa. Ristijärven kunnanjohtaja Reijo Fredriksson esitti kunnanvaltuuston viestinä, että uudella hallintomallilla pitää tähdätä Kainuun asutuksen säilymiseen, nykyisten kuntien kehittämiseen ja pärjäämisen edellytyksiin.
Kehittämispäällikkö Teemu Eriksson vastasi epäilijöille, että peruskunnille jää vielä tehtäviä. ”Uudella järjejstelmällä ei viedä ikinä jalkoja kuntien alta. Pitää kai kuntalaisia muun muassa veroasiat kiinnostaa”, hän painotti.
Elinkeinopolitiikan kehittämisessä Perttunen ehdottaa toimintojen ja strategian keskittämistä enemmän maakuntatasolle.
Koulutuksessa painotetaan Oulun yliopiston säilymistä Kainuussa ja toiminnan kehittämistä. Tavoitteeksi on asetettu Oulun yliopiston Kajaanin yksikön määrärahojen kasvu miljoonalla eurolla vuodessa.