Pääkirjoitus

Kansa luottaa vieraan apuun

Lähes 80 prosenttia suomalaisista ei usko maan kykenevän puolustautumaan asein Venäjää vastaan. EU:n ja Naton apuun luotetaan, vaikkei sitä ole luvassa.

MTV:n Uutisten teettämän mielipidemittauksen mukaan 78 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, ettei Suomi pysty puolustautumaan sotilaallisesti Venäjän hyökkäystä vastaan. Vain 14 prosenttia uskoo maalla olevan kykyä panna hanttiin jonkin aikaa.

Kansalaisten näkemystä voi pitää varsin todenmukaisena, sillä onhan Venäjä sotilaallinen jättiläinen Suomeen verrattuna.

Sen sijaan vähemmän realistinen on kyselyyn vastanneiden käsitys länsimaiden avusta. Peräti 84 prosenttia uskoo EU:n tulevan Suomen avuksi ja 55 prosenttia olettaa sotilasliitto Natonkin antavan sotilaallista tukea, vaikkei Suomi ole edes sen jäsen. Lähes puolet arvioi Suomen saavan sotilaallista turvaa myös Ruotsilta.


Vaikka MTV:n kyselyn luotettavuuteen voidaan sen tekotavan vuoksi suhtautua tietyllä varauksella, eroaa tulos melkoisesti aikaisemmista vastaavanlaisista selvityksistä ja on siinä mielessä syytä ottaa huomioon. Kysely tehtiin verkkopaneelissa, johon osallistui 1 637 henkilöä.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS on kartoittanut säännöllisin väliajoin kansalaisten käsityksiä puolustuskyvystä ja maata kohtaavista uhista.

Viimeksi Suomen kykyä puolustautua tavanomaisessa sodassa kysyttiin vuonna 2010 julkaistuun mielipidemittaukseen.

Sen mukaan 52 prosenttia uskoo puolustuskykyyn ja 46 prosenttia epäilee sitä. Näkemyksissä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia, kun asiaa on kysytty säännöllisin väliajoin viimeisen parin vuosikymmenen aikana.

Kuvaavaa on, että MTS:n viime vuonna julkaisemassa mielipidekartoituksessa vain seitsemän prosenttia vastaajista piti sotilaallista uhkaa erittäin tai melko todennäköisenä seuraavan kymmenen viidentoista vuoden sisällä.

MTS:n selvityksiin nähden MTV:n kysely antaa erilaisen kuvan. Asiaan vaikuttaa varmasti tämänhetkinen tilanne Ukrainassa. Toisaalta sen luulisi avanneen silmät huomaamaan, ettei sen enempää EU kuin Natokaan pysty antamaan sotilaallista apua. Ukraina ei kuulu niistä kumpaankaan, joten se ei saa niiden tukea täydessä laajuudessa.

Vaikka EU julistaa puolustavansa jäsenmaitaan, tämä tapahtuu muilla keinoin kuin asein. EU:lla ei ole omia puolustusvoimia eikä se voi määrätä Natoa. Nato puolestaan on valmis sotilaallisiin operaatioihin vain jäsenmaidensa puolustamiseksi.

EU:n keinot on nähty Ukrainan kriisissä. Se kykenee parhaimmillaan luomaan poliittista painetta ja asettamaan pakotteita, mutta ei paljon muuta. Natolla on sotilaallista voimaa, mutta eri asia on missä tilanteessa sitä käytetään.


Uskon horjuminen puolustukseen kuvaa hyvin sitä tilaa, missä koko suomalainen yhteiskunta on.

Perinteiset vahvat rakenteet, kuten valtionhallinto puolustuslaitos mukaan lukien, kunnat, kirkko, oikeuslaitos ja koululaitos ovat murroksessa. Muutoksen suunta vain ei ole kenenkään tiedossa.