Jos suomalaiset tässä vaiheessa menettäisivät luottamuksensa koko yhteiskuntajärjestelmään, jonka olennainen osa markkinatalous on, mikään kansainvälinen nousukausi ei meitä pelastaisi.
Suomalaiset suhtautuvat edelleen vapaaseen kilpailuun ja markkinatalouteen pääosin myönteisesti. Tulos selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tuoreesta raportista "Kapitalismi kansan käräjillä".
Vain joka viides Evan kyselyyn vastanneista olisi valmis luopumaan vapaasta markkinataloudesta saman tien. Vain joka viides kylläkin katsoo markkinatalouden toimivan kaikkien parhaaksi, mutta tämä tulos ei ole kuluneiden viidentoista vuoden aikana juurikaan muuttunut. Suomalaiset ovat aina epäilleet herrojaan ja markkinoita.
Markkinatalous, julmemmin ilmaistuna kapitalismi, kuitenkin hyväksytään, kun ei varteenotettavaa vaihtoehtoa ole. Kyse on arkipäivän realismista.
Aiheellista kritiikkiä saavat ahneus ja pikavoittojen tavoittelu. Lisäksi suomalaiset haluavat markkinatalouteen ennen muuta inhimillisyyttä, kannustavuutta ja vastuullisuutta.
Kansan tuomio on perusteluineen ja toiveineen viisas. Markkinatalous seisoo, kylläkin aiheellisesti, syytettynä monesta pahasta vielä monta kertaa ennen kuin tämä kriisi on voitettu, mutta puolustuksen puheenvuorossaan kansalaiset löytävät useita syyllisyyttä lieventäviä asianhaaroja. Markkinatalouden valuviat tunnustetaan ja tunnistetaan Silti itse järjestelmälle on vaikea keksiä uskottavaa vaihtoehtoa.
Raportissa esitetyt viittaukset markkinatalouden valuvikoihin pitää ottaa vakavasti. Näitä tuloksia olisi syytä lukea vallan kammareissa laajasti.
Kun tämä lama aikanaan hellittää, suomalainen yhteiskunta saattaa herätä kovin erilaiseen arkeen. Eläkkeistä käydyn keskustelun alle on hautautunut tarve pohtia suomalaista sosiaaliturvaa kokonaisuutena uudelleen. Julkisen sektorin saneeraustarve riippuu aivan ydintään myöten siitä, kuinka paljon valtio ja kunnat joutuvat lähivuosina velkaantumaan.
Myös teollinen rakennemuutos tekee pintakuohun alla tuhojaan. Metsäteollisuuden kriisi ei johdu niinkään suhdanteista kuin rakenteellisista muutoksista koko maailmassa. Voi hyvin olla, että yksi kansantalouden tukijalka on lopullisesti rampautunut. Puheet siitä, miten Suomi elää metsästä, voivat hyvin pian kuulua historiankirjoihin.
Ympäristöstä puhumattakaan. Hiilivetyjen käyttöä joudutaan rajoittamaan rankasti, ja siinä sivussa ydinvoima tekee uutta tuloaan. On suomalaisten onni, ettei käsissä oleva talouskriisi ole romahduttanut täysin uskoa markkinatalouden mahdollisuuksiin.
Ne investoinnit, joita Suomi esimerkiksi energiantuotantonsa turvaamiseksi tarvitsee, eivät mitenkään voi olla yhteiskunnan toteuttamia. Yritysten on investoitava energiaan, oli se sitten ydinvoimaa, tuulivoimaa tai jotakin muuta.
Jos suomalaiset tässä vaiheessa menettäisivät luottamuksensa koko yhteiskuntajärjestelmään, jonka olennainen osa markkinatalous on, mikään kansainvälinen nousukausi ei meitä pelastaisi. Siinä suhteessa Evan raportti on rauhoittavaa luettavaa. Suomalaiset luottavat edelleen suuresti poliisiin, puolustusvoimiin, oikeuslaitokseen, pienyrityksiin, eduskuntaan, kirkkoon ja jopa hallitukseen.
Helppoa ei elämä ole vielä hetkeen, mutta toipumiseen tarvittavat vakauden nurkat ovat paikoillaan. Kyllä tämä tästä.