Suomalaisten mielestä yksittäisellä ihmisellä, perheellä ja kansalaisjärjestöillä on liian vähän valtaa. Evan asennetutkimuksen mukaan kuitenkin yli 80 prosenttia suomalaisista arvioi, että kannattaa äänestää.
Eduskunnalla ja hallituksella on suomalaisten mielestä varsin sopivasti valtaa, yksittäisillä kansalaisilla ja perheillä liian vähän, ilmenee Evan tuoreesta asenne- ja arvotutkimuksesta. Kansan voimattomuuden tunne suhteessa päätöksiä tekeviin on suurta, kun peräti 72 prosenttia tutkimukseen vastanneista koki valtansa liian vähäiseksi.
Vaikuttamisen mahdollisuudet myös kansalaisjärjestöjen kautta koetaan melko pieniksi, sillä 38 prosenttia suomalaisista antaisi niille enemmän valtaa. Suoralla kansanvaalilla valittava presidentti ansaitsisi noin joka kolmannen suomalaisen mielestä lisää valtaoikeuksia. Suomalaisten turvallisuuden kaipuu näkyy siinä, että 36 prosenttia haastatelluista antaisi poliisille lisää valtaa.
Äänestyskopissa on kansalaisten mielestä silti syytä käydä. Väitteeseen "äänestäminen kannattaa aina" yhtyy täysin tai jokseenkin täysin 82 prosenttia. Näkemys on aavistuksen verran vahvistunut vuonna 2002 tehtyyn raporttiin verrattuna.
Evan tutkimus "satavuotias kuntotestissä" on laaja katsaus kansalaisten näkemyksiin ja arvokas siksi, että vuodesta 1984 vastaavia raportteja on koottu nyt 12. Sarja on kiintoisa selvitys mielipiteiden liikahteluista niin tiedotusvälineille, tutkijoille kuin poliitikoillekin.
EU-aikaan sopeutuminen on monessa muussakin maassa ollut kitkaista, eivätkä suomalaiset ole mielissään unionin laajasta vaikutusvallasta. Peräti 70 prosenttia heistä pitää EU:n vaikutusvaltaa Suomessa liian suurena. Esimerkiksi viime aikoina käyty suurpetokeskustelu on varmasti monien muistissa. Unionin koetaan jakelevan meille ohjeita tuntematta paikallisia oloja.
Mediaa suomalaiset seuraavat tunnetusti ahkerasti, mutta samalla median mahdollisuudet vaikuttaa nähdään varmasti liioitellunkin suurina. Tutkimukseen vastaajista 64 prosenttia arvioi medialla olevan liikaa valtaa. Ehkäpä monikaan ei tule ajatelleeksi, että juuri tiedotusvälineissä myös tavallisen kansan ääni kuuluu. On paljon ihmisille tärkeitä asioita ja epäkohtia, jotka jäisivät pimentoon ilman vapaata tiedonvälitystä.
Vaalien alla kansalaisten toiveet hallituspohjasta kiinnostavat. On ymmärrettävää, että laajapohjainen sateenkaarihallitus saa eniten kannatusta. Mahtuisihan monia puolueita oikealta vasemmalle sisältävään hallitukseen myös useimpien omakseen kokema suuntaus.
Sateenkaarihallitusta toivoo 34, punamultaa 26, porvarihallitusta 18 ja sinipunahallitusta 17 prosenttia vastaajista. Porvarihallituksella on toisaalta eniten vastustusta. Sitä vierastaa peräti 53 prosenttia suomalaista, ilmeisesti lama-ajan ikävien muistojen takia. Punamulta on niin keskustan kuin demarienkin kannattajien suurin suosikki. Kokoomuslaisten ykkösvaihtoehto on porvarihallitus. Sitä toivoo heistä 52 prosenttia, sinipunaa 36 prosenttia.
Toiveet ja todellisuus eivät aina vastaa toisiaan. Kansa on selvästikin varautunut siihen, että vasta toiseksi toivotuin pohja eli nykyistä hallitusta vastaava punamulta jatkaa. Niin ajattelee peräti 58 prosenttia, ja sitä voi kutsua joko realismiksi tai tarkkanäköisyydeksi. Toivotuimman, sateenkaarihallituksen, syntyyn luottaa vain kahdeksan prosenttia vastaajista.