Suomalaiset hyväksyvät hallituksen syntymisen yhteydessä tehdyt suuret henkilöratkaisut. Se antaa hyvää pohjaa jatkaa eteenpäin.
Anneli Jäätteenmäen hallituksen ensimmäiset metrit ovat olleet tuulisia. Vaalikamppailussa alkanut jupakka Irak-lausunnoista jatkuu yhä, hallitusohjelmaan liittyvät salailusyytökset ovat jo poikineet välikysymyksen ja ulkopolitiikan peruslinjoihin liittyvät ratkaisut näyttävät kaatuvan päälle ennen kuin niihin ollaan valmiita vastaamaan. Eniten pohdintoja tuntuu herättäneen se, mitä SDP:n puheenjohtajan Paavo Lipposen jäänti hallituksen ulkopuolelle oikein saa aikaan.
Kalevan teettämä mielipidekysely kertoo kuitenkin siitä, että Jäätteenmäellä on hyvät edellytykset vakiinnuttaa asemansa hallituksen johdossa. Tässä auttaa ennen muuta se, että haastateltujen selvän enemmistön mielestä muuta vaihtoehtoa pääministeriksi ei vaalituloksen perusteella olisi ollut.
Suurimman puolueen asema ei suomalaisessa järjestelmässä automaattisesti takaa, että sen puheenjohtajasta tulee pääministeri. Muunkinlaiset pelimahdollisuudet ovat ajateltavissa, mutta Kalevan kyselyn valossa äänestäjien mielipiteet vastaavat poliittista todellisuutta: eduskuntavaalit olivat samalla pääministerivaalit.
Peräti 68 prosenttia suomalaisista pitää oikeana sitä, että uuden hallituksen pääministeriksi valittiin Jäätteenmäki eikä Paavo Lipponen, vaikka molemmat voittivat vaaleissa ja vaikka puolueiden kokoero eduskunnassa on kaksi edustajaa. Merkillepantavaa on, että myös SDP:n kannattajien enemmistö pitää valintaa oikeana.
Johtopäätös myös tulevia vaaleja ajatellen on selvä: suomalaiset haluavat pääministeriksi suurimman puolueen johtajan. Mikään muu ratkaisu kuin Jäätteenmäen valinta hallituksen johtoon tuskin olisi saanut läheskään tällaista kannatusta.
Samalla SDP:ssä on yhä huomattavan paljon niitä, jotka olisivat nimenneet pääministeriksi mieluiten Lipposen. Tästä saattaa kehittyä hallituksen sisäinen oppositio, jos yhteistyö keskustan kanssa alkaa takkuamaan.
Kaikissa puolueissa enemmistö näyttää hyväksyvän myös sen, että Lipponen SDP:n puheenjohtajana jäi hallituksen ulkopuolelle. Vaikka kritiikkiä esiintyy, ratkaisu kelpaa sekä keskustan että SDP:n kannattajille. Sama pätee Lipposen kaksoisrooliin puolueen puheenjohtajana ja eduskunnan puhemiehenä.
Kyselyn tulosta ei kuitenkaan pidä lukea niin, että näitä ratkaisuja pidettäisiin nimenomaisesti toivottavina. Ei ole perusteita olettaa, että enemmistö suomalaisista olisi kritisoinut Lipposen menoa hallitukseen. Pikemminkin tulos kertoo siitä, että hänelle annetaan vapaus omaan ratkaisuunsa. Entisen pääministerin ei koeta kiukutelleen uutta vastaan.
Toisin sanoen Jäätteenmäelle ja Lipposelle halutaan antaa mahdollisuus näyttää, mitä tästä toimintamallista tulee. Se on molemmille hyvä lähtökohta.
Jäätteenmäen kannalta huolestuttavinta Kalevan kyselyssä on sen ainoa kohta, joka mittasi varsinaista poliittista toimintaa. Vain keskustan kannattajien enemmistö katsoi Jäätteenmäen selvinneen hallitusneuvotteluista hyvin. Muualla oli vallalla epäilevämpi kanta: ei hyvin eikä huonosti. Vahvin tämä mielipide oli SDP:n kannattajien keskuudessa.
Hallitusneuvottelut olivat Jäätteenmäen ensimmäinen poliittinen näyttö uudessa roolissa, ja tuloksista päätellen se jätti epäilyn sijaa. Laajan poliittisen pääoman ja luottamuksen kokoamisessa uudella pääministerillä on vielä työtä.