Oulu Suomalaisista 55 prosenttia vaatisi, että eurovaaliehdokkaiden pitäisi kertoa vaalien rahoituksen jo ennen vaaleja. Kalevan, Etelä-Suomen Sanomien ja Turun Sanomien TNS-Gallupilla teettämässä kyselytutkimuksessa pohjustettiin kysymystä kertomalla, että lain mukaan ehdokkaiden on tehtävä selvityksensä vaalirahoituksesta kahden kuukauden kuluessa vaalien tuloksen vahvistamisesta.
Kovimmin vaalirahoituksen julkistamisen kannalla ovat perussuomalaiset ja sosiaalidemokraatit. 75 prosenttia eli kolme neljäsosaa perussuomalaisten kannattajista on sitä mieltä, että vaalirahoitus pitää julkistaa ennen vaaleja. Vain 22 prosenttia ei pidä sitä tarpeellisena ja seitsemän prosenttia ei osaa sanoa.
Vähän koulutetut vaativat enemmän
SDP:n kannattajista 60 prosenttia kannattaa julkistamista ja 30 ei pidä sitä tärkeänä. Kokoomuslaisille vaalirahoituksen julkistaminen ei selvästikään merkitse paljon, sillä 44 prosenttia puolueen kannattajista vastaa kieltävästi.
Vasemmistoliiton kannattajista 47 prosenttia ja vihreiden kannattajista 49 prosenttia haluaisi vaalirahoituksen julkistamista ennen vaaleja. Vasemmistoliittolaisista aika moni, 16 prosenttia ei osaa sanoa juuta eikä jaata. Keskustan kannattajat noudattelevat koko kansan mielipidettä, eli 55 prosenttia vastaa kyllä.
Vaalirahoituksen julkaisemista ennen vaaleja kannattavat enemmän pieni-, ja keskituloiset kuin vauraimmat. Alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevat ovat 62 prosentin voimalla sitä mieltä, että rahoitus pitäisi kertoa etukäteen. Isompia tuloluokkia kohti osuus alkaa pienentyä. Yli 55 000 euroa ansaitsevista osuus on kymmentä prosenttiyksikköä pienempi.
Sama suunta näkyy koulutukseen perustuvassa tarkastelussa. Korkeakoulutetuista vajaat puolet vastaavat kyllä, kun vastaajia on sitä enemmän, mitä alemmin koulutettuja vastaajat ovat. Viljelijät, opiskelijat ja eläkeläiset ovat jonkin verran enemmän julkistamisen kannalla kuin muut ryhmät.
Käytännön toteutus hankalaa
Viime eduskuntavaalien jälkeen ehdokkaiden saamat vaaliavustukset herättivät kohua useita kertoja. Uusi laki vaalirahoituksesta tuli voimaan toukokuun alussa. Uudistuksen mukaan vaalirahoitusilmoituksensa laiminlyönyttä poliitikkoa voidaan rangaista sakolla.
Vaikka vaalirahoitusta ei tarvitse ilmoittaa etukäteen, ehdokkaat voivat tehdä sen vapaaehtoisesti valtiontalouden tarkastusviraston ylläpitämille verkkosivuille osoitteessa www.vaalirahoitusvalvonta.fi.
Keskiviikkona sivulle ei ollut tullut ainoatakaan ilmoitusta, mikä selittyy varhaisella ajankohdalla. Vaalikampanjat ovat vasta päässeet alkamaan, ja ehdokasasettelukin päättyi vain pari viikkoa sitten.
Kansan vaatima vaalibudjettien ilmoitusvelvollisuus ennakkoon olisi täysin mahdollista oikeusministeriön vaalijohtajan Arto Jääskeläisen mukaan. Vaalirahoitustoimikunta pohti tätä mahdollisuutta sorvatessaan toukokuun alussa voimaan tullutta uudistusta vaalirahoituksen valvonnasta. Eteen tuli kuitenkin käytännön syitä, minkä takia pitäydyttiin vaalien jälkeen tapahtuvassa valvonnassa.
"Valvovalle elimelle olisi käytännössä lähes mahdotonta ottaa vastaan ilmoituksia ja karhuta niitä varsinkin esimerkiksi kunnallisvaaleissa, jossa ehdokkaita on 40 000. Presidentinvaaleissa tai 240 ehdokkaan eurovaaleissa vaatimus ei olisi ihan mahdoton", Jääskeläinen sanoo.
Jos nykyinen vapaaehtoinen ilmoittaminen muutettaisiin velvoittavaksi, olisi tehtävä taas muutettava lakia.
TNS-Gallup haastatteli eurovaaliaiheesta tuhatta suomalaista 15 vuotta täyttänyttä 27.4.-7.5. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.