Yli 40 prosenttia suomalaisista uskoo, että kuntien palvelut ja talous heikkenevät tällä hallituskaudella. Niiden paranemiseen uskoo vain reilu kymmenesosa vastaajista. Noin kolmannes vastaajista puolestaan uskoo tilanteen säilyvän ennallaan. Samoin uskotaan, että kuntien väliset talouserot, maaseudun ja kaupunkien sekä perinteisten kehitysalueiden ja Etelä-Suomen välisten erot kasvavat.
Tulokset ovat hämmästyttävän yhdensuuntaisia.
Tiedot ilmenevät Kalevan Suomen Gallupilla teettämästä kuntagallupista.
Suomen keskustan kannattajat uskovat puolueensa johtaman hallituksen kuntapolitiikkaan reilusti muita enemmän. Niinpä joka viides keskustalainen uskoo kuntien palvelujen paranevan, kun esimerkiksi kukaan vasemmistoliiton kannattajista ei usko näin tapahtuvan. Sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen kannattajien näkemykset myötäilevät vahvasti koko joukon keskiarvoa. Kokoomuslaiset kuitenkin uskovat kuntien talouserojen lisääntyvän keskimääräistä enemmän.
Kaikista synkimpänä jatkon näkevät vasemmistoliittolaiset ja vihreät. Vihreistä peräti 62 prosenttia ennakoi maaseudun ja kaupunkien välisen eron jyrkentyvän. Yhtä suuri osa vihreistä uskoi myös kuntien välisten talouserojen enenevän. Saman verran vasemmistoliiton kannattajista uskoo myös eteläisen Suomen ja perinteisten kehitysalueiden välisten erojen kasvuun.
Muutoinkin keskustaan läheisesti liittyvät uskovat selvästi muita useammin parempaan tulevaisuuteen. Viljelijät uskovat esimerkiksi kuntien palvelujen paranemiseen vahvemmin kuin muihin ammattiryhmiin kuuluvat. He uskovat myös muita harvemmin, että alueelliset sekä kuntien väliset erot lisääntyvät. Sen sijaan esimerkiksi muilla yrittäjät ovat selvästi viljelijöitä pessimistisempiä. Myös johtajat ja ylemmät toimihenkilöt uskovat muita useammin kuntien talouden heikkenevän.
Tuloksissa näkyy selvä aluepoliittinen jännite. Keskustan perinteisillä tukialueiden asukkaat ovat selvästi muita optimistisempia ja pääkaupunkiseudulla pessimistisempiä. Palvelusten leikkauksia kokeneet pääkaupunkiseutulaiset uskovat muita selvästi enemmän kuntien palveluiden ja talouden heikkenevän jatkossa.
Nuoret suhtautuvat asioihin toiveikkaasti. Niinpä joka viides 15-24 vuotiaista uskoo kuntien antamien palveluiden paranevan, kun muista ikäryhmistä vain joka kymmenes uskoo käyvän näin.
