Talousviisaat puhuvat nyt paljon ison pahan deflaation pelosta. Euroalue on siirtynyt inflaatiosta deflaation puolelle, ja se huolettaa ekonomisteja.
Deflaatio on inflaation vastakohta. Deflaatiossa kuluttajahinnat laskevat eli rahan arvo kasvaa. Jos deflaatio muuttuu yleiseksi kierteeksi, pitemmän päälle se voi heijastua palkkoihinkin niin, että ne alenevat.
Tavallinen kansalainen ei taida paljon välittää ekonomistien varoittelusta. Lähtökohtaisesti tuntuu paremmalta, jos tavarat halpenevat kuin että ne vain kallistuvat kallistumistaan.
Viime aikoina sitä paitsi on tuntunut käyvän keskituloisilla ja sitä heikommilla rahavaroilla olevilla suomalaisilla niin, että tulot ovat junnanneet korkeintaan paikoillaan ja hyödykkeiden hinnat ovat nousseet.
Suomessa inflaatio on ollut viime aikoina nopeampaa eli hinnat ovat nousseet nopeammin kuin muissa euroalueen maissa. Se yhdistettynä lisääntyvään työttömyyteen on aiheuttanut monissa kotitalouksissa päänkivistystä. Raha on saattanut olla kotitalouksissa kortilla.
Viime marraskuussa inflaatio oli Suomessa 1,0 prosenttia. Joulukuussa se oli laskenut 0,5 prosenttiin, sen tuoreempia tietoja ei Tilastokeskus ole vielä antanut.
Inflaation hidastumisen aiheutti erityisesti bensiinin ja kevyen polttoöljyn halpeneminen. Vuoden 2014 keskimääräinen inflaatio oli 1,0 prosenttia.
Deflaatiosta puhuttaessa mainitaan usein vaarallisena asiana muun muassa se, että ihmiset deflaation vallitessa lykkäävät ostoksiaan, kun odottavat hintojen laskevan vielä lisää.
Kun kulutus ja investoinnit vähenevät, se johtaa jatkuessaan tuotannon laskuun sekä työttömyyden nousuun.
Arkijärjellä ajateltuna ihmiset eivät todennäköisesti lykkää pesukoneen ostoaikeita sen takia, että deflaation aikana odotetaan hintojen laskua.
Kännykkäkin todennäköisesti ostetaan silloin kun siltä tuntuu. Sitä paitsi kännykät ovat halventuneet jatkuvasti inflaatiosta huolimatta.
Kalliimpien ostosten kohdalla kuten autokaupassa tai asuntokaupassa vaikutuksia jo saattaa ollakin.
Hintojen lasku voi myös tervehdyttää taloutta. Jos palkkojen ja hintojen lasku palauttaa maan kustannuskilpailukyvyn ja saa viennin kautta kasvun käyntiin, deflaatiopöräys on ollut hyväksi.
Jatkuvaksi äitynyt deflaatiokierre on sen sijaan merkki siitä, että taloudessa menee synkästi. Synkkyydestä voi toki ponnistella pois, kun vain uskoa riittää.
Tutkimusorganisaatio Epsi Rating julkisti keskiviikkona kuluttajaluottamustutkimuksensa. Sen mukaan kuluttajien luottamus sekä Suomen että omaan talouteen parani viime vuoden loppuneljänneksellä kolmannesta neljänneksestä.
Luottamus henkilökohtaiseen talouteen jopa hipoi vahvan luottamuksen tasoa. Luottamus Suomen talouteen oli tutkimuslaitoksen mukaan edelleen keskivahvalla tasolla.
Molemmat indeksit olivat kyselyn mukaan korkeammalla kuin neljännellä neljänneksellä vuosi sitten.
Suomalaiset ilmeisesti luottavat kohtalaisesti siihen, että pärjäävät itse, mutta ovat huolissaan muista. Tämä on Epsi Ratingin mukaan varsin ymmärrettävää tilanteessa, jossa uusista irtisanomisista uutisoidaan melko usein.
Miehet pääasiassa luottavat naisia enemmän sekä henkilökohtaiseen talouteensa että Suomen talouden kehitykseen. Nuoret, 15–24-vuotiaat, ovat nuorille ominaiseen tapaan luottavaisimpia henkilökohtaisen taloutensa suhteen. Nuorisotyöttömyys ei tässä paljon paina.
Kansalaiset eivät aina tiedä ja ymmärrä, mitä talouselämän myrskyissä pitäisi pelätä, ja hyvä niin.
Kuluttajan on ihan turhaa repiä pelihousujaan, vaikka oltaisiinkin jonkin verran deflaation puolella. On parempi, jos porskutetaan eteenpäin eikä jäädä pelkäämään deflaatiomörköä.
Kolumni