Matkapuhelinten ja matkapuhelintukiasemien sähkömagneettisten kenttien aiheuttamia mahdollisia terveyshaittoja tutkitaan edelleen. Ihmisen altistuminen sähkömagneettisille kentille on oleellisesti lisääntynyt kännyköiden käytön yleistyessä. Tällä hetkellä yli 80 prosentilla suomalaisista on matkapuhelin. Vaikka altistustasot ovat alhaisia, käyttäjien suuri määrä ja eräät kiistanalaiset tieteelliset tulokset ovat herättäneet huolta.
Suomalaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat toteuttaneet 1990-luvun puolivälin jälkeen kolme kansallista tutkimusohjelmaa vastatakseen ihmisten tiedon tarpeeseen ja tukeakseen käynnissä olevia kansainvälisiä hankkeita radiotaajuisten sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutusten arvioimiseksi.
Näissä tutkimusohjelmissa ei havaittu sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia hermostoon, syövän kehittymiseen tai yliherkkyysoireisiin. Terveysvaikutusten lisäksi tutkittiin soluviljelmillä biologisia vaikutuksia ja kehitettiin radiotaajuussäteilyn dosimetriaa eli annoksen mittausta, mallinnusta ja altistuslaitteistoja.
Viime vuonna käynnistetty tutkimushanke Health Risk Assessment of Mobile Communications (HERMO) on jatkoa tälle maailmanlaajuisestikin ainutlaatuiselle kansalliselle tutkimusyhteistyölle.
Avoimia kysymyksiä jäljellä
Vaikka aiemmat kansalliset tutkimusohjelmat ovat tuottaneet runsaasti käyttökelpoista tietoa riskinarviointia varten, on vielä selvittämättä monia langattoman viestinnän radiotaajuisiin kenttiin liittyviä kysymyksiä, joita muun muassa Maailman terveysjärjestö (WHO) on listannut tutkimuksen tavoiteohjelmassaan. Näitä ovat esimerkiksi vaikutukset lapsiin, epidemiologisen tutkimuksen parantaminen sekä dosimetrian kehittäminen.
HERMO-tutkimusohjelma suunniteltiin WHO:n listaamien sähkömagneettisiin kenttiin liittyvien tutkimustarpeiden sekä uusimman julkaistun tutkimustiedon perusteella.
Tutkimusohjelman tavoitteina on muun muassa tutkia matalilla altistustasoilla raportoitujen biologisten vaikutusten toistettavuutta, mekanismeja ja merkitystä ihmisen terveydelle, radiotaajuuskenttien akuutteja ja kroonisia vaikutuksia hermostoon ja aistinelimiin sekä arvioida radiotaajuuskenttien vaikutuksia nuoriin ja lapsiin.
Tutkimusohjelmaa koordinoi Kuopion yliopisto. Osaprojekteista vastaavat Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Säteilyturvakeskus (STUK), Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Työterveyslaitos (TTL) ja VTT Tietotekniikka.
Tutkimusohjelman päärahoittaja on Tekes. Muita rahoittajia ovat Elisa, Finnet Verkot, Nokia, Sonera, STUK, TTL ja VTT. HERMO -tutkimusohjelman ensimmäinen vaihe alkoi kesäkuussa 2004. Tekes on nyt myöntänyt hankkeelle jatkorahoitusta. Tutkimusohjelma laajenee kahdella osaprojektilla ja jatkuu vuoteen 2007 asti. Kolmevuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,5 miljoonaa euroa.