Telealan keskeisten toimijoiden odotetaan ottavan kesän aikana kantaa siihen, pitäisikö kännyköiden ja matkapuhelinten kytkykielto Suomessakin purkaa. Viime heinäkuussa voimaan astunut uusi viestintämarkkinalaki, josta kytkykieltoakin koskevat säädökset löytyvät, on paraikaa uudelleenarvioitavana liikenne- ja viestintäministeriössä. Alan toimijoita on pyydetty jättämään omat lausuntonsa elokuun loppuun mennessä.
Suomi on Italian ja Benelux-maiden ohella ainoita Euroopan maita, joissa puhelinlaitteiden ja liittymien kytkykauppa on lailla kielletty. Muualla operaattorit kamppailevat asiakkaista tarjoamalla liittymän avaajalle kylkiäisinä puhelinta pilkkahintaan tai jopa ilmaiseksi. Todellisuudessa vuosikausiksi kyseiseen operaattoriin sitoutunut asiakas maksaa kuitenkin kylkiäisenä saamansa puhelimen hinnan takaisin osana puhelinlaskuaan.
Suomessa kännykkäpuhelut ovat nykyään Euroopan halvimmasta päästä, minkä uskotaan olevan pitkälti juuri kytkykiellon ansiota. Tähän mennessä yksikään telealan keskeisistä toimijoista ei ole lähtenyt aktiivisesti vaatimaan muutosta nykysäädöksiin. Numeron siirrettäyyden myötä kiihtynyt taistelu asiakkaista saattaa kuitenkin lisätä operaattorien halukkuutta sitoa asiakkaat itseensä pitkin sopimuksin.
- Tähän asti viestintäalalla on vallinnut harvinainen konsensus siitä, että kytkykaupan kielto on tarpeen. Elokuussa nähdään, ovatko näkemykset muuttuneet, liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Harri Pursiainen toteaa.
Pursiaisen mukaan lainsäädäntöä tarkkaillaan kännyköiden ja matkapuhelinliittymien kytkykiellon osalta erityisen tarkasti siksi, että kyseessä on poikkeus nykyisestä, entistä sallivammasta sääntelystä. Viestintämarkkinalain uudelleenarvioinnissa sinällään on kyse ruutiinimenettelystä.
- Vuoden kuluttua uuden lain voimaan astumisesta meillä on ollut tapana pitää niin sanottu vuosihuolto, jossa alan keskeisiltä toimijoilta tiedustellaan, millaisia puutteita tai epäkohtia he ovat havainneet ja missä olisi kehittämisen varaa. Jos muutospaineita ilmenee, lainsäädäntöä tarkastetaan, Pursiainen toteaa.
Niin kuluttaja- ja viestintäviranomaisten kuin operaattorien, laitteiden valmistajien ja myyjienkin kannanotot huomioidaan. Pursiainen huomauttaa kuitenkin, etteivät maailmalta saadut esimerkit orjuuttavista maratonsopimuksista ole erityisen rohkaisevia.