Matkapuhelinten säteily aiheuttaa muutoksia geenien ja proteiinien määrässä ja toimivuudessa. Suomen säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessorin Dariusz Leszczynskin ja tutkija Reetta Nylundin tutkimuksen mukaan eri soluissa tapahtuvat reaktiot kännykkäsäteilystä ovat kuitenkin erilaisia.
"Ovatko reaktiot millä tavalla terveydelle vaarallisia, siitä emme voi sanoa vielä ollenkaan", professori Leszczynski sanoo.
Tähän asti tutkimukset eivät ole antaneet luotettavia todisteita matkapuhelinsäteilyn biologisista vaikutuksista. Työ onkin vaivalloista. Yhdessä solussa on kymmeniätuhansia proteiinityyppejä.
Nyt tutkijat yrittävät löytää, miten säteily vaikuttaa kuhunkin proteiiniin.
Kännykkätutkimukset ovat ristiriitaisia
Matkapuhelinsäteilyyn liittyvät tutkimustulokset ovat keskenään ristiriitaisia, sanoo Leszczynski. Tutkimukset ovat väittäneet kännykän aiheuttavan muun muassa syöpää, päänsärkyä tai allergiaa. Leszczynskin mukaan tutkimusten koe-olosuhteita on vaikea kontrolloida.
"Solutason kokeissa olosuhteet ja valitut solut pitäisi kontrolloida paremmin, koska nämä saattavat vaikuttaa siihen, millainen tulos saadaan", Leszczynski sanoo.
Eri solut reagoivat säteilyyn eri tavalla. Minkälaisia geenit ja proteiinit ovat toimijasolun sisällä juuri säteilytyksen aikana, mahdollisesti säätelee sen, millä lailla solu reagoi säteilyyn. Leszczynski arvelee, että tutkimusten monet ongelmat selittyvät tällä.
Stukin tutkimusten mukaan kännykkäsäteily aiheuttaa joka tapauksessa muutoksia soluissa. Syyskuisessa Proteomics-lehdessä julkaistiin laaja geenien seulontatutkimus Reflex-projektista, missä tutkija Reetta Nylund ja Leszczynski olivat mukana. Tulokset olivat Stukin tutkimuksen kanssa samansuuntaisia. Miksi jotkut geenit ja proteiinit reagoivat säteilytykseen, siitä ei ole tietoa.
Suomalaisilla markkinoilla olevat kännykät tutkitaan säteilyarvoiltaan Stukissa. "Kaikki tähän asti testatut markkinoilla olevat kännykät ovat selvästi alle säteilyrajan", Leszczynski sanoo.
Kaupoissa myytävissä kännyköissä valmistajan ilmoittamista säteilymääristä vain murto-osa on paljastunut ilmoitettua suuremmaksi. Yhtään ICNIRP:in (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) määrittelemän raja-arvon ylittävää kännykkää ei testeissä ole löytynyt.
Lisäksi säteilymäärät pienenevät kännyköiden kehittelyn myötä. Stuk aloitti maaliskuussa uuden tutkimuksen, jossa kymmenen koehenkilöä säteilytettiin käsivarteen tunnin altistuksella. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää kännykkäsäteilyn aiheuttamia proteiinimuutoksia ihmisessä. "Ihmiskokeet ovat vielä kesken, ja niistä ei ole saatavilla minkäänlaista välitietoa. Toivottavasti joulukuussa minulla on enemmän sanottavaa asiasta", sanoo tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski Stukista.
Tässä kokeessa ei tutkita pelkästään solujen muutoksia.
"Saamme tietoja, mitä ihmisten sisällä tapahtuu, kun heitä säteilytetään. Tulokset eivät kuitenkaan tule kertomaan, onko säteily terveydelle haitallista vai ei", professori sanoo.
Ihmisillä toteutettu koe on Leszczynskin mielestä lähempänä todellista elämää ja arkisia olosuhteita, kuin laboratorio-olosuhteissa tehdyissä solututkimuksissa. Ihmiskoe kiinnostaa myös kansainvälisesti. "Reuters toisti Kalevan keväällä kirjoittaman uutisen, ja sitten se meni ympäri maailmaa", Leszczynski sanoo.