Samalla kun Jaakko ensi perjantaina heittää kylmän kiven järveen, astuu Suomessa voimaan uusi viestintämarkkinalaki. Lain suurin vaikutus tavalliselle ihmiselle on siinä, että kännykän numeron voi pitää, vaikka vaihtaisi operaattoria.
Samalla viestintävirasto ryhtyy muun muassa selvittämään, kuinka 44 paikallista puhelinyhtiötä toimii hinnoittelussaan ja päästävätkö ne kilpailijansa korvausta vastaan verkkoihinsa. Sama koskee myös matkapuhelinoperaattoreita.
Viestintävirasto aloittaa myös Yleisradion jälkikäteisvalvonnan eli sen, täyttääkö koko kansalle tarkoitettu Yle moitteettomasti julkisen palvelun tehtävänsä.
Kaiken taustalla on tuoda alalle selvät pelisäännöt, lisää kilpailua ja kansalaisille aito valinnanmahdollisuus.
"Taashan me olemme ensimmäisiä maita, joka saattaa voimaan EU:n uuden viestintädirektiivin. Suomen lisäksi sähköisen viestinnän lainsäädäntöä uusitaan Ruotsissa, Tanskassa ja Britanniassa. Myös EU:n ulkopuolinen Islanti uudistaa omaa viestintälainsäädäntöään", kertoi viestintäviraston ylijohtaja Rauni Hagman tiistain tiedotustilaisuudessa.
Suomi on ollut sähköisen viestinnän säätelyn purkamisessa ja kilpailun vapauttamisessa alusta alkaen EU:n mallioppilaita, sillä Suomi hyväksyi ensimmäisten maiden joukossa teletoimintalain vuonna 1997. Nyt tuo laki kumoutuu ja tilalle tulee viestintämarkkinalaki.
"Erityisen tärkeää on, että nyt kaikki sähköiset verkot tulevat saman lain piiriin. Tällä kertaa määrittelemme hyvin yksityiskohtaisesti huomattavan markkinavoiman omaavat viestintäyritykset ja onko niillä vaikutusta kilpailuolosuhteisiin", painottaa Hagman.
Hagmanin mukaan esimerkiksi televerkon vuokraus pitää olla mahdollista myös niille operaattoreille, jotka eivät omista lankaverkkoa. Kiinteän verkon omistajat saavat kulujen lisäksi ottaa myös kohtuullisen voiton vuokraustoiminnastaan. Viestintävirasto puuttuu peliin, jos verkon vuokraus eli ammattitermillä roamingin hinta nousee liian korkeaksi.
Uutta on sekin, että nyt paikallinen, valtakunnallinen ja EU:n laajuinen taso toimivat periaatteessa samoilla pelisäännöillä. Se tarkoittaa, että Oulun Puhelinta, ruotsalais-suomalaista Telia-Soneraa ja saksalaista Deutsche Telekomia koskevat samat säännöt.
"Uskon, että harmonisoitu (yhdenmukaistettu) toimintaympäristö on myös alan yritysten oman edun mukaista. Suomessakin on paikallismonopoleja pirstoutuneilla telemarkkinoilla", arvioi Hagman.
EU:n komissiolla on täysi oikeus puuttua asiaan, jos jossain jäsenmaassa sähköisen viestinnän markkinat eivät toimi eikä kansallinen valvoja kuten Suomessa viestintävirasto saa tahtoaan läpi. Hagman myöntää, että Suomen kansallista toimintavapautta telemarkkinoilla on nyt rajoitettu EU:n toimesta.
Viestintävirasto valvoo
Yleisradion toimintaa
Viestintäviraston uusia tehtäviä on valvoa, toteuttaako Yleisradio toiminnassaan julkisen palvelun tehtävää. Virasto antaa vuosittain lausunnon Ylen toiminnasta valtioneuvostolle.
Hagman on varovainen sanoissaan, kun hän pohtii uuden valvontatehtävän rajoja. Viestintävirasto voi ottaa esimerkiksi siihen, ovatko jotkut tietyt ohjelmat Ylen kanavilla lapsille sopivia.
Myös lyhytaikaisten televisio- ja radiotoimintalupien myöntäminen kuuluu ensi perjantaista alkaen Viestintäviraston tehtäviin. Lyhytaikainen radiotoimintalupa on kolme kuukautta ja tv-lupa on lyhyt, jos ohjelmaa lähetetään vain neljä tuntia viikossa.
Kännykkänumeron siirto
ei maksa asiakkaalle
Kiinteän lankaverkon numerot ovat olleet jo muutaman vuoden siirrettävissä toisen operaattorin hoitoon niin, että numero ei vaihdu. Nyt sama mahdollisuus tulee langattomalle puolelle eli kännyköihin.
"Numeron siirrettävyys myös matkapuhelinnumeroissa helpottaa asiakkaiden mahdollisuuksia vaihtaa operaattoria ja lisää siten kilpailua. Asiakkaalta ei peritä korvauksia numeronsiirrosta, vaan numeron saavalta operaattorilta", painottaa Hagman.
Viestintäviraston talousvalvontapäällikkö Johanna Juusela muistuttaa, että esimerkiksi Soneralla on matkaviestinnässä huomattava markkinavoima-asema (HMV). Sonera on suhtautunut tähän saakka nihkeästi kännykkänumeron siirrettävyyteen.
"Erityissääntelyä kuten uutta viestintämarkkinalakia tarvitaan, kun siirrytään monopoliympäristöstä kilpailtuun ympäristöön. Tarkoituksemme on, että kuka tahansa voi tarjota telepalveluita, kunhan täyttää tietyt ehdot. Vanhoilla toimijoilla on usein ollut ylivoimainen asema, kun ne omistavat verkot. Nyt viestintäverkkoja avataan mahdollisimman monen yrittäjän käyttöön", selvittää Juusela.
EU:n komissio on määritellyt viestintämarkkinat, joilla erityissääntely voi olla tarpeellista. Komissio on tehnyt oman suosituksensa, joka käsittää 18 erilaista tuote- ja palvelumarkkinaa.
"Meillä on Suomessa 68 HMV-yritystä (huomattavan markkinavoiman) ja nyt meidän on käytävä ne läpi ja selvitettävä, toimiiko siellä kilpailu. Ainakin kotimaan kaukopuheluissa toimii kilpailu eikä siihen tarvitse puuttua", sanoo Juusela.
Suomessa toimii noin 100 erilaista sähköistä viestintäverkkoa. Teleoperaattoreiden lisäksi maassa toimii useita kymmeniä paikallistelevisioverkkoja.
Kymmeniätuhansia
numeronsiirtoja tulossa
Viestintäverkkoasiantuntija Pekka Sillanmäki viestintävirastosta arvioi, että vuositasolla kännykkänumeron siirtoja operaattorilta toiselle tulee kymmeniätuhansia.
Ruotsissa kännykkänumeron siirtomahdollisuus on ollut jo pitkään käytössä, samoin Norjassa ja Tanskassa.
Sillanmäki muistuttaa, että luovuttava operaattori saa periä vastaanottavalta operaattorilta kustannuksia vastaavan kertakorvauksen. Sillanmäen mukaan korvaus liikkunee kymmenen euron paikkeilla.
Numeron siirto pitää tehdä viidessä työpäivässä ellei asiakas halua pidempää siirtoaikaa.
Vanhan liittymän sulkemisen ja uuden liittymän avaamisen välinen aika saa olla korkeintaan kymmenen minuuttia. Vanhan liittymän pitää toimia siihen saakka, kunnes uusi liittymä on avattu.