Oulu Rannekellojen myynti on laskussa. Syynä tähän lienee se, että suomalaiset tarkastavat ajan kännyköistään.
"Tänä vuonna rannekellojen myynti putosi parikymmentä prosenttia viime vuodesta", kello- ja jalokivikauppiaiden muodostaman tukkuliikkeen Caratia Oy:n toimitusjohtaja Tuula Navia kertoo.
"En tiedä, onko syynä euron tulo markkinoille tai hintojen nousu euron myötä. Vaikea sanoa. Toisaalta ihmiset yhä enemmän jättävät kellon pois ranteesta ja käyttävät kännykkää kellona", Navia sanoo.
Kellomyynnin vähentyminen on huomattu myös oululaisessa kelloliikeessä.
"Viisi vuotta taaksepäin meni enemmän kelloja. Kun kännykkäbuumi tuli, niin kyllähän se vei jonkun verran myyntiä", myyjä Anne Hurme kelloliike E. A. Lahdesta muistaa.
Hurme epäilee, että uudet kännykät tai muut vastaavat tuotteet saattavat nekin vielä näkyä myynnissä.
Entistä kalliimpia rannekelloja
Erityisesti nuoret jättävät kellon hankkimatta. Joillakin kännykkälaskut vähentävät muita hankintoja, toiset eivät pidä kelloa tarpeellisena. Vielä riittää kuitenkin myös niitä, jotka ostavat kelloja.
"Nuoret ostavat asuihin käyviä, trendikkäitä malleja. Useampiakin kelloja hankitaan itselle, että voidaan vaihdella", Anne Hurme kuvailee.
Euromääräisesti kellojen myynti on säilynyt suurin piirtein samana, koska kellojen keskihinta on nousussa.
Kello- ja kulta-alan liikevaihto on vuosittain noin 200 miljoonaa euroa.
Vanhempien ihmisten ranteissa välkkyykin entistä kalliimpia kelloja. Suomessa ostetaan kuitenkin edelleen edullisia rannekelloja verrattuna muihin pohjoismaihin.
Kelloseppäliiton toimitusjohtajan Pasi Heiskasen mukaan rannekellojen keskihinta on Suomessa noin 85 euroa. Ruotsissa se lähestyy 170 euroa. "Meilläkin ollaan menossa samaan suuntaan", Heiskanen arvioi.
Muutakin kuin
pelkkää aikaa
Kellojen myyntimäärää nostaisi se, että suomalaiset hankkisivat itselleen useampia kelloja.
"Suomalaisilla on kellojen suhteen sellainen vanhakantainen käsitys, että samaa kelloa käytetään joka tilanteessa. Esimerkiksi Englannissa ymmärretään jo, että kello on osa pukeutumista. Asiakkaat hakevat kelloa pelkästään golf-käyttöön", Heiskanen tietää.
Sveitsiläisen kellovalmistajan mukaan keski-eurooppalaiset miehet suosivat sporttisia, isoja kelloja, joissa on paljon erilaisia teknisiä toimintoja.
Vedenkestävyys ja naarmuuntumattomuus ovat arvossaan. Naiset ostavat korumaisia tai muotikelloja.
Skandinaviassa myytävät kellot ovat pitkälle samankaltaisia. Täällä suositaan kuitenkin teräksen ja hopean lisäksi kaksivärisiä tai kullanvärisiä kelloja.
Hintaan kiinnitetään enemmän huomiota kuin Keski-Euroopassa, jossa korkealaatuisilla kelloilla on vannoutunut asiakaskuntansa.
Heiskasen mielestä rannekello kertoo kantajastaan samalla tavalla kuin vaatteet.
"Kello ei ole pelkästään ajannäyttöväline. Joka paikassa on ajan näyttäjiä. Rannekello on kello, se edustaa jotakin muutakin kuin pelkkää kellon aikaa", hän sanoo.
Kellottomuudesta
tuskin villitys
Kännykkä on hankala kaivaa esille, toisaalta rannekello jättää rusketusrajan.
Kelloseppäliiton Heiskanen pitää kelloa parempana vaihtoehtona.
"Sellaiset, jotka eivät käytä kelloa, tuppaavat aina kyselemään, paljon kello on. Jotkut eivät halua käyttää kelloa, mutta en usko, että siitä mikään villitys tulee. Kyllä se on kuitenkin kätevintä vilkaista kelloa omasta ranteesta ja tietää, että se on oikeassa", hän huomauttaa.