Kän­nyk­kä tun­nis­taa omis­ta­jan­sa

VTT on kehittänyt uuden menetelmän, jolla estetään elektronisten laitteiden luvaton käyttö. Uudella, Oulussa kehitetyllä teknologialla tunnistetaan käyttäjä hänen kävelytyylistään.

Sovelluskohteita. Heikki Ailiston mukaan tunnistusteknologia voisi löytyä kännyköistä ja luottokorteista ehkä jo kolmen vuoden sisällä.
Sovelluskohteita. Heikki Ailiston mukaan tunnistusteknologia voisi löytyä kännyköistä ja luottokorteista ehkä jo kolmen vuoden sisällä.
Kuva: VTT

VTT on kehittänyt uuden menetelmän, jolla estetään elektronisten laitteiden luvaton käyttö. Uudella, Oulussa kehitetyllä teknologialla tunnistetaan käyttäjä hänen kävelytyylistään.

Omistajansa tunnistava laite varustetaan antureilla, joiden avulla mitataan käyttäjän kävelytyylistä tiettyjä ominaisuuksia. Kun laite otetaan ensimmäisen kerran käyttöön, nämä mitatut ominaisuudet tallentuvat laitteen muistiin. Ideana on tehdä tunnistaminen automaattisesti ja huomaamattomasti.

VTT:n mukaan menetelmällä voidaan estää kannettavien laitteiden, vaikka tietokoneiden ja kännyköiden luvaton käyttö. Tulevaisuudessa luottokorttikin voi tunnistaa käyttäjänsä henkilöllisyyden tämän liikkuessa ennen maksutapahtuman hyväksymistä.

Koko kehittelytiimi on Oulusta, ja projekti alkoi vuosi sitten kesällä. Tutkimusprofessori Heikki Ailiston mukaan teknologia on ainutlaatuinen.

"Videokuvasta on tehty kävelytunnistusta, koska se kiinnostaa viranomaisia, vartioinnin ammattilaisia ja niin edelleen, mutta tällaisia sovelluksia ei ole meidän tietoomme tullut", Ailisto kertoo.



Riittävän tarkkaa tunnistusta


Esimerkiksi kannettavissa tietokoneissa voidaan jo käyttää sormenjälkitunnistusta. Tunnistaminen sormenjälkien, silmän iiriksen tai dna:n perusteella on niin sanottua fysiologiaan perustuvaa biometriikkaa. Kävely on käyttäytymiseen perustuvaa biometriikkaa, kuten puheääni tai ihmisen tapa näppäillä tietokonetta, joista käyttäjän voi myös tunnistaa.

VTT pääsi yli 90 prosentin tarkkuuteen tunnistamisessa. Käyttäytymiseen perustuvat tunnistamistavat eivät ole yhtä hyviä kuin sormenjälki, mutta niiden ei tarvitse ollakaan, Ailisto sanoo.

"Se riippuu sovelluksesta. Testeissämme 'varas' sai otettua käyttöönsä kaksi prosenttia kännyköistä. Eli jos varas saa käyttöönsä sadasta puhelimesta kaksi, rikos ei juuri kannata", Ailisto summaa.



Entäs
humalassa?


Kävely kuitenkin muuttuu elämän aikana. Ikääntyminen, sairaudet ja loukkaantumiset vaikuttavat, samoin kuin humalatila. Jos juovuksissa ei enää jaksakaan tarpoa kotiin ja tekisi mieli soittaa taksi, jääkö kyyti saamatta?

"Jos ei muista pin-koodia, niin jää", Ailisto nauraa. "Idea on se, että kännykkä menee vaikka automaattisesti salasanatilaan, jos kävelyä ei tunnisteta. Siten humalainenkin voi käyttää omaa puhelintaan, jos vain muistaa salasanan."

Ikääntymiseen Ailisto vastaa oppivalla sovelluksella.

"Malli voi myös oppia kävelytyyliä, päivittyä esimerkiksi viikkojen aikavälillä, jolloin se oppisi ihmisen uuden kävelytyylin."

VTT hakee ratkaisulle patenttia.

Ilmoita asiavirheestä