Internetistä ja kännykästä on tulossa entistä tärkeämpiä elämäntaparemontin työkaluja.
Oulun yliopiston tutkimusryhmä ryhtyy ensi vuonna selvittämään, minkälaisilla uusilla keinoilla ihmisiä voitaisiin ohjata terveellisimpiin elämäntapoihin. Erityisesti syömiseen halutaan kiinnittää huomiota, kertoo tutkimusryhmää johtava, sisätautiopin professori Markku Savolainen.
"Syöminen ei ole selvästikään ihmisillä hallinnassa. Ongelmana on usein myös se, että perusasiat terveellisistä elämäntavoista tiedetään, mutta niitä ei osata soveltaa käytännössä", Savolainen pohtii.
Oululaistutkijat kartoittavat ensi vuonna sellaisia henkilöitä, joilla on suuri vaara sairastua metaboliseen oireyhtymään eli esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin. Seuraavaksi tautiriskejä selvitetään tarkasti erilaisin verikokein ja geenitutkimuksin.
Teknologiakaupunki Oulu tarjoaa Savolaisen mukaan hyvät puitteet esimerkiksi uudenlaiseen painonhallintaan. Tulevaisuudessa kännykällä voisi saada tietoa kaupassa esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä, Savolainen visioi.
"Kännykällä voisi ottaa koodin elintarvikkeesta, ja se kertoisi vaikkapa kalorimääriä. Eri ikäisille ihmisille pitäisi myös antaa eri tavalla neuvoja. Keski-ikäiselle miehelle täytyy puhua terveellisistä elämäntavoista eri tavalla kuin vaikkapa nuorelle naiselle."
Myös netistä etsitään keinoja elämäntapojen muutoksiin.
"Erilaiset vertaistukiryhmät ja Facebook -tyyppiset palvelut toimisivat tehokkaasti. Osa ihmisistä ei esimerkiksi halua lähteä Painonvartijoihin. Tarkoituksena on myös, että parin vuoden päästä parhaiksi todettuja nettipalveluja kokeiltaisiin jo terveyskeskuksissa", Savolainen kertoo.
Moni nelikymppinen riskiryhmässä
Tutkimuksessa käytetään hyväksi tutkijoille ennestään tuttua ikäryhmää, eli seurataan vuosina 1966 ja 1986 syntyneitä pohjoissuomalaisia. Pohjoissuomalaisten terveyttä pitkään tutkinut Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori, Oulun yliopiston tutkija Marjo-Riitta Järvelin kertoo, että pohjoissuomalaisten riskit sairastua esimeriksi sydän- ja verisuonitautiin ovat pitkälti jo selvillä.
"Suomalaiset alkavat olla Euroopan lihavimpia ja jo nyt on selvää, että yhä useammalla on selkeä riski sairastua metaboliseen oireyhtymään", Järvelin toteaa. Noin viidesosa vuonna 1966 syntyneistä on vaaravyöhykkeellä.
"Uudenlaisilla menetelmillä on merkitystä, sillä loppujen lopuksi monikaan ei tiedä, paljonko esimerkiksi juustopalassa on energiaa" Järvelin sanoo.
18 kiloa kolmessa kuukaudessa
Internetissä toimii jo useita laihdutusryhmiä, mutta tuposlainen Niina Niinimaa kokee omakseen perinteisen Painonvartijoiden laihdutusohjelman, jossa tavataan paikan päällä. 30-vuotiaalle kotiäidille kertyi runsaan neljän vuoden ja kolmen lapsen syntymän aikana 30 kiloa ylipainoa.
"Kotona on liian lyhyt matka jääkaapille. Sovimme ystäväni kanssa, että lähdemme Painonvartijoihin. Laihdutin myös nuorempana noin kymmenen kiloa", Niinimaa kertoo.
Elokuun lopussa alkanut laihdutus- ja kuntokuuri on tuottanut jo tulosta: Niinimaa on karistanut 18 kiloa.
"Vaikein osuus on vielä edessä, sillä laihduttamisen jälkeen paino täytyy pitää hallinnassa. En ole juurikaan kaloreita netin avulla laskenut", Niinimaa sanoo.