Ruokakaupassa tarvitaan tulevaisuudessa lompakon lisäksi kamerakännykkä, jos tiistaina julkaistu hanke viivakoodeja lukevista matkapuhelimista laajenee yleiseen käyttöön.
Kuluttaja voi kaupassa poimia elintarvikkeiden tuotetiedot suoraan viivakoodeista kännykkäänsä ja lukaista ne ostoksia tehdessään, tai hän voi siirtää tiedot internetin kautta mikrotietokoneelle ja lukea kotona ruokakassiin keräämiensä tuotteiden kalorit ja ravintoarvot sekä rasvan, sokerin, suolan ja muiden tähdellisten aineiden määrät.
Palveluun voidaan yhdistää henkilökohtainen ruokapäiväkirja ja painoindeksi- ja liikuntalaskuri, joka ilmoittaa aterian sisältämät kalorit jo ennen kuin kuluttaja on ehtinyt nielaista viimeistä suupalaa. Jos tuli syötyä liikaa, järjestelmä neuvoo, kuinka kauan pitää hölkätä tai harrastaa muuta liikuntaa, jotta liiat kalorit ehtivät palaa.
Testiryhmässä
sata suomalaista
VTT:n, Kuopion yliopiston ja Helsingin Kauppakorkeakoulun kehittämä järjestelmä on suunnattu laihduttajille ja laktoosi-intoleranssia poteville, mutta se voidaan laajentaa mille tahansa kuluttajaryhmälle.
Viivakoodeja lukeva kännykkä ohjaa tekemään terveellisiä ruokavalintoja. Hankkeessa on mukana neljä suurta elintarvikevalmistajaa, joilta on koottu yksityiskohtaiset tiedot noin 700 tuotteesta.
Hiljattain päättyneessä kenttäkokeessa sata ihmistä testasi palvelua muutaman viikon ajan Helsingissä ja Kuopiossa. Kaikki olivat tottuneita kännykän ja mikrotietokoneen käyttäjiä.
Tuotetietoja vielä
liian vähän
Testaajien mielestä viivakoodien lukeminen kännykällä oli hiukan vaivalloista ja tuotetietoja oli liian vähän, mutta muilta osin palvelua pidettiin kelvollisena. Testaajat käyttivät palvelua mieluummin kotona kuin kaupassa.
Tutkimusprofessori Caj Södergård VTT:ltä kertoi, että hanke on jo herättänyt mielenkiintoa maailmalla.
"Suurin haaste on tuotetietopankkien kehittäminen. Puolenkymmentä Euroopan maata on jo samassa tietopankissa, johon on vuoden 2006 loppuun mennessä talletettu 50 000 elintarvikkeen tuotetiedot. Pankit ovat toistaiseksi vain elintarviketeollisuuden ja kaupan käytössä eikä niitä ole avattu kuluttajille", hän sanoi.
Palvelun nopealle laajenemiselle ei ole teknisiä esteitä.
"Uusista matkapuhelimista nyt noin 15 prosenttia on älykännyköitä, ensi vuonna 60 prosenttia ja kahden vuoden kuluttua jo 80 prosenttia", Caj Södergård kertoi.