Maija-Leena Vanhatalo on yksi Suomen tuoreimmista matkapuhelimen käyttäjistä, mutta ei suinkaan ainoa. Vanhatalo hankki kännykän toisaalta lankaliittymän kalliiden kuukausimaksujen vuoksi, toisaalta turvallisuudesta. Vanhatalo haluaa olla tavoitettavissa muulloinkin kuin vain kotona.
Taloustutkimuksen mukaan jo liki 40 prosentilla suomalaisista on käytössään vain matkapuhelin. Vielä pari vuotta sitten matkapuhelimen varassa oli 26 prosenttia suomalaisista.
Oulun ja Lapin lääneissä sekä Itä-Suomessa matkapuhelimen suosio on muuta maata vielä hiukan suurempi: 45,3 prosenttia puhuu puhelunsa ainoastaan kännykkään.
Taloustutkimus on tutkinut puhelinkäyttäytymistä vuodesta 1999 lähtien.
Matkapuhelinten yleistymisen myötä lankapuhelinten suosio on laskenut tasaista tahtia. Enää vain hieman yli puolet aikuisista ilmoittaa omistavansa lankapuhelimen. Tutkimukseen vastanneista pelkästään lankapuhelimen varassa ilmoitti olevansa vain joka kymmenes.
Tutkimukseen osallistui reilut 4 000 suomalaista.
Puhelinyhtiöiden
monikanavaistuttava
Matkapuhelinten yleistyminen on suuri haaste perinteisiksi lankaverkon ylläpitäjiksi mielletyille puhelinyhtiölle. Pohjanmaan PPO Oy:n toimitusjohtaja Pauli Korpi-Tassi puhuu monikanavaistumisesta. Ei riitä, että ihmiset tarvitsevat lankaliittymää vain internet-yhteyksien vuoksi.
"Kiinteiden puhelinlinjojen lisäksi olemme matkapuhelinpalveluiden tarjoajia DNA:n kautta ja myös kaapeli-tv kuuluu palveluihimme. Lähtökohta on, että tarjoamme palveluita, jotka kiinnostavat ihmisiä", Korpi-Tassi selvittää.
PPO:n toimialueella lankapuheluiden välitys väheni viime vuonna kymmenellä prosentilla. Alentumista on tapahtunut myös tämän vuoden alkukuukausina. Yhtiön liikevaihto laski viime vuonna ensimmäisen kerran yhtiön historiassa, mikä osittain johtui juuri kiinteän verkon puheen alenemisesta.
"Alkuvuoden laskun olemme pystyneet muuttamaan kasvulliseksi kiinteän linjan liittymähinnoitteluilla. Uusia asiakkaita on tullut 50 enemmän kuin mitä on poistunut", Korpi-Tassi kuitenkin huomauttaa.
Puhelinyhtiöille laajakaistaliittymät ovat yksi tapa korvata perinteisten lankaliittyminen vähenemisestä seuraavaa tulonmenetystä. PPO:n alueella yli 85 prosenttia liittymäkannasta voi jo hankkia laajakaistaliittymän internetyhteyksiä varten. Korpi-Tassin mukaan laajakaistaa varten tehdyt investoinnit eivät ole olleet yhtiölle halpoja pitkien välimatkojen vuoksi.
"Nyt olisikin tehtävä kaikki mahdollinen tekniikan hyödyntämiseksi. Käyttäjiltä puuttuu valmiuksia käyttää sähköisiä palveluita ja toisaalta palveluitakaan ei ole vielä riittävästi olemassa", Korpi-Tassi toteaa.
PPO perusti viime vuonna 17 kunnan kanssa verkkopalveluosakeyhtiön sähköisten verkkopalvelujen tuottamiseen. "Käymme läpi mitä kunnat tarvitsevat ja mitä kuntapalveluja kuntalaisille voitaisiin aikaansaada verkkoon", Korpi-Tassi jatkaa.
Laajakaistaverkkoa pidetään yleisenä yhteiskunnan kehittäjänä ja tiedon saannin tasapuolistajana ihmisten asuinpaikasta riippumatta. PPO:n Korpi-Tassin mielestään on väärin, jos tässä tilanteessa jotkut kilpailijat pääsevät kehittämään toimintaansa yhteiskunnan varoin.
Oulun Puhelin Oyj:n alueella lankaliittyminen väheneminen on ollut maakuntia hitaampaa. Viime vuonna liittymien määrä laski 3,7 prosentilla. Vastaavasti laajakaistaliittymiä on otettu enemmän eli tilanne on markkinointijohtaja Pekka Väisäsen mukaan tasapainossa.
Väisänen huomauttaa myös, että perinteinen lankapuhelin on edullisin vaihtoehto puhuttaessa pitkiä puheluita. Väisänen pitääkin lankapuhelimia edelleen yhtiön kivijalkaliiketoimintana ."Meillä on yli 80 000 lankaliittymää. En pidä nykyistä matkapuhelinkehitystä hirveän huolestuttavana", Väisänen toteaa.
Matkapuhelinten lisääntyminen on heijastunut puheluiden hintaan. Esimerkiksi viime vuonna puheluiden hinnat laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta.