Kännykkä jatkaa hurjaa voittokulkuaan ja lankapuhelin käy yhä harvinaisemmaksi kapineeksi. Erityisesti pääkaupunkiseudun, Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen ihmiset luottavat siihen, että pelkällä kännykälläkin pärjää, eikä kotona tarvitse olla lankapuhelinta.
Tilastokeskuksen uuden tutkimuksen mukaan pohjoissuomalaisista vain alle neljä prosenttia elää niin, että käytössä on vain lankapuhelin.
Pelkän lankapuhelimen ystäviä on muuallakin Suomessa vain muutamien prosenttien verran. Sinnikkäimmät lankapuhelimen ystävät löytyvät Länsi-Suomesta, jossa pelkän lankavärkin varassa asioitaan hoitaa seitsemän prosenttia kotitalouksista. Tiedot perustuvat elokuun 2003 tilanteeseen.
Pelkästään matkapuhelimen varassa eläviä puolestaan löytyy tilastokeskuksen mukaan eniten pääkaupunkiseudulta, missä pelkkä matkapuhelin on käytössä 45 prosentilla. Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi seuraavat pääkaupunkiseutua likimain samoilla prosenttimäärillä.
Länsisuomalaisten kännykkäluottamus on pienin: 29 prosenttia elää pelkän kännykän kera.
Suurimmalla osasta ihmisiä on kuitenkin molemmat vehkeet. Lähes 60 prosenttia kotitalouksista uskoo, että kännykkä ja lankaverkko ovat molemmat tarpeen.
Kaiken kaikkiaan eniten lankapuhelimia on Länsi-Suomessa, jossa 70 prosentissa kotitalouksista löytyy lankayhteys.
Kännykkä puolestaan löytyy peräti noin 93 prosentista suomalaistalouksista, eikä merkittäviä alueellisia eroja kännykän esiintyvyydessä ole.
Lankapuhelimen
rooli muuttuu
Kännykän valtti on sen henkilökohtaisuus: kuluttaja pitää siitä, että puheluiden hoitaminen onnistuu missä ja milloin vain. Palveluliiketoimintajohtaja Kari Putkonen Oulun Puhelin Oyj:sta ei kuitenkaan ole vielä kovin huolissaan lankapuhelimen puolesta.
"Lukumäärät ja euromäärät vähenevät, mutta kyllä lankapuhelimella on tulevaisuus, sen rooli vain muuttuu", Putkonen toteaa.
Putkosen mukaan alueelliset eroja puhelimen käytössä voisi selittää esimerkiksi niin, että sellaisilla alueilla, joilla on paljon teknologiavetoista taloutta, on kuluttajien kynnys ottaa käyttöön uusia palveluja matalampi.
Toisaalta suomalaisten maakuntahenkikin on erilaista, ja kussakin maakunnassa ihmisten luonteenpiirteillä sanotaan olevan aivan omat ominaispiirteensä: jollekin uudet tekniikat ja niiden nopea käyttöönotto sopivat paremmin kuin toiselle.
Kännykkä luo
elämään tehokkuutta
Yhtenä lankapuhelimen vahvana alueena on edelleen yritysmaailma. Lankajärjestelmät ja puhejärjestelmät osana yrityksen tietoliikennejärjestelmää puoltavat paikkansa, järjestelmiä uusitaan koko ajan ja uusi teknologia tuo uusia mahdollisuuksia.
"Yrityspuolella näyttää edelleenkin, että ihan puhekäytössäkin lankaliittymä on käyttökelpoinen", Putkonen muistuttaa.
Työnantajat tarjoavat yhä useammalle työntekijälle myös käyttöön kännykän, esimerkiksi niin, että työnantaja maksaa laskut tiettyyn rajaan asti.
Lankapuhelin tulee työnantajalle kuitenkin kännyköitä edullisemmaksi.
Kännykän Putkonen näkee hyvänä välineenä tehokkuuden lisäämisessä.
"Esimerkiksi matka-aikaa voi kännykän avulla käyttää hyödyksi. Vaikkapa sähköpostit voi kannettavan ja kännykän avulla käydä läpi matkan aikana."
Lankapuhelimen käyttö kotona liittyy usein internetin käyttöön.
Toisaalta esimerkiksi vanhemmille ihmisille lankapuhelin edustaa Putkosen mukaan turvallisuutta. Lankapuhelin on tuttu ja turvallinen eikä sen käyttö ole kiinni esimerkiksi siitä, onko muistanut ladata akkua.
Nettiyhteys melkein
puolella kotitalouksista
Vajaa puolet kotitalouksista on hankkinut internet-yhteyden kotiin. Eniten nettiyhteyttä tarvitsevat pääkaupunkiseudun kotitaloudet, joissa nettiyhteyksiä on jo yli puolella kodeista.
Pohjois-Suomessa eletään nettiaikaa keskivertolukujen mukaan: 40 prosenttia pohjoisen kodeista käyttää internet-yhteyttä.
Itäsuomalaiset tulevat nettijunan perässä: 36 prosentissa idän talouksista on internet.
Laajakaistankin esiintyvyys on suurin pääkaupunkiseudulla, missä laajakaista löytyy 30 prosentista talouksista.
Muualla Suomessa laajakaistaa löytyy kotitalouksista kymmenen prosentin molemmin puolin.