Vangeilla on mahdollisuus päästä lokakuun alusta lähtien koevapauteen, jota valvotaan matkapuhelinpaikannuksella. Sähköisesti valvottuun koevapauteen voi päästä enintään kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapautumista. Elinkautisvangeille mahdollisuus koevapauteen avautuu aikaisintaan 11,5 vuoden vankilassaolon jälkeen.
Koevapaus on uusi keino vankien sijoittamiseksi yhteiskuntaan. Sen uskotaan nopeuttavan myös vankien kiertonopeutta vankiloissa ja vähentävän tulevaisuudessa vankeinhoidon kustannuksia.
Ensi vuonna koevapaudessa olisi kerrallaan noin 50 vankia. Tavoitteena on, että vuonna 2011 koevapaudessa olisi jo noin 500 vankia, eli 10-15 prosenttia kaikista vangeista nykyisestä vankimäärästä laskettuna.
Tekninen ratkaisu Suomesta
Oikeusministeri Leena Luhtaselle (sd.) maanantaina luovutetun työryhmän välimietinnön mukaan paras valvontakeino koevapaudessa oleville vangeille on matkapuhelinpaikannus. Sen etuja ovat valtakunnallinen ja tarkka seuranta, yleisessä käytössä olevan tekniikan kehittyminen sekä alhaiset kustannukset.
Koevapaus räätälöidään jokaiselle vangille mittatilaustyönä. Ministeri Luhtasen mukaan yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeintä on toimiva ja pätevä järjestelmä, ja siksi siihen on löydyttävä riittävästi voimavaroja.
"Selvä lähtökohta on se, että osa vangeista vaatii tiiviimpää valvontaa, ja tämä on pystyttävä ottamaan huomioon. Se vaatii voimavaroja, ja mietin vain, että onko meillä riittävästi resursseja suunnitella koevapaus ja valvonta jokaiselle vangille erikseen", hän sanoo.
Vankien sähköisiä valvontamenetelmiä selvittäneen työryhmän puheenjohtaja, apulaisosastopäällikkö Jussi Pajuoja oikeusministeriön kriminaalipoliittiselta osastolta luonnehtii matkapuhelinpaikannusta universaaliksi järjestelmäksi, jota voidaan käyttää käytännössä jo kaikkialla. Ratkaisua ei ole aikaisemmin muualla käytetty, ennen kuin Itävalta otti saman tekniikan käyttöön kuluvan vuoden alusta.
"Tekninen ratkaisu on suomalaisperäinen, mutta Suomi ei ole sähköisessä valvonnassa edelläkävijä, vaan ehkäpä perässähiihtäjä", Pajuoja huomauttaa.
Matkapuhelinpaikannusta on testattu vankien valvontakeinona Helsingin työsiirtolassa, ja kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia. Vanhemman vartijan Jukka Piiroisen mukaan alkuvaiheen tekniset ongelmat on ohitettu ja tekniikkaa kehitetään edelleen.
"Mahdollisten huijausyritysten estäminen on kiinni nimenomaan tekniikasta. Huijaus on mahdollista esimerkiksi puhelimen sim-korttia vaihtamalla, mutta se kyllä huomataan", sanoo Piiroinen ja toteaa matkapuhelinpaikannuksen tarkkuuden olevan kaupunkiolosuhteissa parempi kuin maaseudulla.
Vartijoiden työtaakka lisääntyy
Oulun vankilassa matkapuhelimia on käytetty seurantapuhelimina jo muutaman vuoden ajan.
"Siviilityölupalaiset, opintovapaalle pääsevät ja lomavangit saavat mukaansa seurantapuhelimen", ylivartija Aarne Ervasti kertoo.
Ervasti kertoo, että tällä hetkellä seurantapuhelimia kulkee neljän siviilityöläisen ja neljän opiskelijan mukana "säännöllisen epäsäännöllisesti".
"Systeemi on se, että vain päivystyksestä voi soittaa vangille ja vanki voi soittaa vain päivystykseen. Vanki kuittaa puhelimen lähtiessään matkaansa. Lähtiessään vanki myös antaa luvan paikantamiseen. Luvatta ei paikanneta ketään", Ervasti kertoo.
Paikannuslupa on käytännössä muodollinen: jos vanki ei sitä myönnä, vankilan portit eivät myöskään kyseiselle vangille aukea.
Ervasti epäilee, että uusi käytäntö, joskin helpottaa vankilapaikkapaineita, voi lisätä vartijoiden työmäärää.
"Jos vastuu seurata vankeja on vartijoilla, niin lisäähän se ilman muuta vartijoiden työmäärää", hän arvioi.