Kun matkustaja kymmenen tunnin lentomatkan jälkeen saapuu lomakohteen kentälle, hän näpyttää ensimmäiseksi kännykkänsä pin-koodin. Piip-piip-piipitys täyttää matkustamon ennen kuin kukaan on ehtinyt kuulla ensimmäistäkään tavua kohdemaan eksoottisesta kielestä.
Käytännössä nykyisin on äärimmäisen hankalaa päästä lomalle paikkaan, jota kännykän piipitys ei olisi pilannut.
- Pohjois-Korea ja Papua-Uusi-Guinea olivat pitkään paikkoja, joissa ei ollut operaattoria, kertoo osastopäällikkö Piia Jaakkola TeliaSonerasta.
Nyttemmin kummassakin maassa on jo omat operaattorit.
- Myös Ecuador Etelä-Amerikassa oli pitkään ainoa maa, missä ei ollut mitään gsm-toimintaa, Jaakkola huomauttaa.
Nykyisin sielläkin toimii kaksi operaattoria, mutta Sonera ei ole tehnyt verkkovierailusopimusta paikallisten operaattorien kanssa.
Jaakkola vastaa Suomen TeliaSoneran verkkovierailusopimusten solmimisesta ulkomaisten operaattoreiden kanssa.
Ecuadorin hankaluus on se, että maassa on käytössä eri taajuus kuin useimmissa muissa maissa. Sitä vastoin Ecuadoriin matkaavat Elisan asiakkaat voivat halutessaan napata omasta puhelimestaan sim-kortin ja asettaa sen paikalliseen vuokrapuhelimeen.
Operaattorit ahkerina maailmalla
Verkkovierailusopimuksen tekeminen vaatii operaattorilta joskus jopa vuodenkin esityön, johon liittyy yhteyksien luomista, rakentamista, testaamista ja vikojen korjausta.
Työrupeaman lopputulos on, että suomalainen voi näppäillä kännykkänsä tunnuksen ja käyttää puhelintaan ihan niin kuin kotona. Ja kotijoukot voivat soittaa suomalaisen omaan numeroon, vaikka eivät edes aavistaisi hänen juuri sillä hetkellä istuvan norsun selässä Thaimaassa.
Suomalaisoperaattorit ovat solmineet uusia verkkovierailusopimuksia tiiviiseen tahtiin. Soneran asiakkaat voivat soitella 172 maassa 269 operaattorin verkossa. Elisan liittymät toimivat lähes 150 maassa 250 operaattorin verkossa ja DNA:n asiakkaiden ulottuvilla ovat 200 operaattorin palvelut 120 maassa.
- Asiakkaiden toiveita kuunnellaan muun muassa matkamessuilla. Yritysasiakkailla taas saattaa olla tehtaita eksoottisissa kohteissa ja toivomusten mukaan tehdään uusia sopimuksia paikallisten operaattorien kanssa, Jaakkola sanoo.
Koska käytännössä lähes koko maailma on jo kännykkäverkkojen piirissä, uusia maita ei tule operaattorien listalle samaan tahtiin kuin aiemmin.
- Nykyisin avataan enemmänkin uusia palveluita nykyisten kumppaneiden kanssa, Jaakkola huomauttaa.
Pinta-alaltaan isoissa maissa kuuluvuus linjalla voi pätkiä tai tiedonsiirtoyhteys tökkiä. Esimerkeistä käyvät Intia ja Venäjä, jotka ovat haasteellisia operaattoreille.
- Intia on todella haasteellinen, koska siellä on kymmeniä gsm-verkkoja. Jokaisen operaattorin kanssa pitää neuvotella erikseen ja tehdä tekniset testit, koska eri verkoissa voi olla erilaiset palvelut. Saattaa olla, että gprs- ja datapalvelut toimivat eri verkoissa ja jonkin tietyn alueen verkko ei olekaan ottanut niitä käyttöön, Jaakkola kertoo.
Myös Venäjän yhteyksissä puhelu tai tiedonsiirto reitittyvät useaa eri kautta.
- Olemme riippuvaisia ulkomaisen operaattorin toimista siinäkin tapauksessa, että olisimme huomanneet heidän verkossaan vian, Jaakkola sanoo.
Sodan runtelemat lankaverkot
Afrikan kartalta löytyy maita kuten Burkina Faso, Liberia, Länsi-Sahara ja Mauritania, joissa suomalaisen kännykkä ei näyttäisi toimivan.
- Perinteiset lankaverkkoyhteydet ovat huonoja varsinkin sellaisissa maissa, joissa on sodittu. Voi olla, että verkot on jopa tuhottu, Jaakkola sanoo.
Kun perinteisiä verkkoja ei ole edes olemassa, matkapuhelin on kätevämpi vaihtoehto myös paikallisille. Tämän ovat huomanneet myös kännykkävalmistajat, jotka tuovat markkinoille halpamalleja.
- Useissa Afrikan maissa on lisäksi se ongelma, ettei sieltä välttämättä löydy kansainvälisiä puhelinyhteyksiä, joita tarvitaan verkkovierailujen toteuttamiseen. Kun matkapuhelinoperaattori aloittaa jossakin maassa, se saattaa tarjota vain paikallista palvelua, Jaakkola sanoo.
Ja viimeinen keino suojautua kännykän ääntelyltä on sulkea se.