Kän­ny­kän paikka ei ole tyynyn alla

Näyttö matkapuhelimen terveysriskeistä puuttuu. Yhtä lailla puuttuvat todisteet siitä, että riskejä ei ole.

Venla, Marko, Visa, Eeva ja Pyry Sirviö eivät käytä lainkaan lankapuhelinta, vaan jokaisella on oma kännykkä. ”Ilman ei pärjäisi”, Pyry sanoo.
Venla, Marko, Visa, Eeva ja Pyry Sirviö eivät käytä lainkaan lankapuhelinta, vaan jokaisella on oma kännykkä. ”Ilman ei pärjäisi”, Pyry sanoo.

Matkapuhelimen terveysvaikutuksista ilmestyi joulukuussa taas uusi tutkimustulos. Sen mukaan aivokasvainten määrä ei lisääntynyt kymmenessä vuodessa, vaikka kännyköiden käyttö yleistyi. Joko uskallamme pitää turvallisin mielin kännykkää herätyskellona tyynyn alla?

Emme uskalla, sanovat tutkijat. Vaikka asiaa on tutkittu paljon, vieläkään ei tiedetä, onko kännykän säteily vaaraksi terveydelle.

"Vahvaa yhdenmukaista näyttöä ei ole siitä, että matkapuhelimen käyttö lisäisi aivokasvainten riskiä. Emme voi myöskään sanoa, että riskiä ei ole", tutkimusprofessori Anssi Auvinen Säteilyturvakeskuksesta kertoo.

Siksi asiaa pitää tutkia lisää. Säteilyturvakeskus aloitti joulukuussa suurtutkimuksen kännyköiden vaikutuksista terveyteen. Jo 30 000 suomalaiselle on postitettu kutsu tutkimukseen.

Siihen osallistuu jopa 200 000 ihmistä Suomen lisäksi Ruotsista, Tanskasta, Britanniasta ja Hollannista.

Tutkijat selvittävät, onko paljon kännykkää käyttävillä enemmän hermoston sairauksia, aivoverenkierron häiriöitä, pään alueen kasvaimia, päänsärkyä, unihäiriöitä, korvien soimista tai masennusta kuin muilla.

"Tiedämme sen kymmenen vuoden kuluttua", Auvinen lupaa.

Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski sanoo, että vaikka kännykän riskeistä ei ole todisteita, niistä on viitteitä.

"On joitakin viitteitä siitä, että jos kännykkää käytetään yli kymmenen vuotta, aivokasvaimen riski nousee jonkin verran. Tieto voi olla vääräkin. Siksi tutkimukset jatkuvat", Leszczynski sanoo.

Useissa tutkimuksissa puhelimen käyttöä koskevat tiedot on saatu jälkikäteen kyselemällä. Harva muistaa luotettavasti, miten käytti matkapuhelinta kymmenen vuotta sitten.

Juuri alkaneessa Cosmos-tutkimuksessa selvitetään, paljonko ihmiset käyttävät kännykkää nyt. Tiedot saadaan matkapuhelinoperaattoreilta. Sen jälkeen annetaan ajan kulua ja seurataan tutkittavien terveyttä. Näin saadaan luotettavampaa tietoa asiasta.

Tutkimuksen rahoituksesta 85 prosenttia on julkista ja 15 prosenttia yritysten rahaa muun muassa matkapuhelinoperaattoreilta. Auvinen vakuuttaa, ettei niiden mukanaolo vaikuta tuloksiin.

"Tutkijoilla on täysi hallinta tutkimusaineistoon. Rahoittajille vain ilmoitetaan, mihin tutkijat ovat päätyneet."

Tutkijat eivät osaa selittää, millä mekanismilla matkapuhelimen sähkömagneettinen kenttä voisi aiheuttaa sairauksia.

Matkapuhelimen radioaallot aiheuttavat lämpenemistä. Kun käytetään turvallisuusvaatimukset täyttäviä puhelimia, lämpötila nousee aivojen pinnalla niin vähän, ettei sen pitäisi aiheuttaa terveyshaittaa.

Näin ollen mahdollisen terveysvaikutuksen pitäisi johtua jostain muusta kuin kudoksen lämpenemisestä.

Dariusz Leszczynskin mukaan on viitteitä siitä, että matkapuhelimen säteily voisi aiheuttaa tilapäisiä muutoksia geenien toiminnassa, proteiinien aktiivisuudessa ja solun sisäisten kemiallisten viestien välityksissä.

Näitä muutoksia on saatu aikaan, vaikkei kudoksen lämpötila ole noussut, eikä tiedetä, onko niillä merkitystä. Tulokset ovat vielä epävarmoja.

Ilmoita asiavirheestä