Tietokonealan näkemykset kännyköiden kehityksestä poikkeavat huomattavasti matkapuhelinvalmistajien suunnitelmista, vaikka alalla uskotaankin langattomuuteen.
"Tietotekniikkatoimittajan näkökulma on se, että kännykän on oltava luottokortin kokoinen ja että se toimii tietoliikennesovittimena tietokoneille, joita yhdelläkin käyttäjällä on töissä, kotona ja liikkuessa useita erilaisia. Ne kaikki tarvitsevat vain kännykän datayhteyttä", sanoo Fujitsu Siemensin teknologiajohtaja Glen Koskela, joka vieraili torstaina Oulussa Systema Expo 2003 -tapahtumassa pääpuhujana.
Münchenissä työskentelevän Koskelan tehtävä on haastava, sillä hän on ikään kuin tarkkailija, jonka on pidettävä huoli siitä, että Fujitsu Siemens pysyy laite- ja ohjelmistotarjonnassa kilpailukykyisenä. Tarkkailulistalla ovat nyt muun muassa mobiiliratkaisut ja Linux-markkinat.
Fujitsu Siemens haluaa kaikkien pc-valmistajien tapaan osansa mobiilimarkkinoista tarjoamalla esimerkiksi kännykkäyhteydellä varustettuja kämmenmikroja ja viime viikolla julkistettuja Tablet PC- eli tasomikroja.
"Jos käyttäjä on hakemassa kalenterilla, osoitteistolla ja sähköpostiyhteydellä varustettua viestintälaitetta, niin sellainen on kännykkä. Muutoin hänen on esimerkiksi päätettävä, kantaako hän isoa kommunikaattoria vai ottaako hän kännykän ja pienen kämmenmikron, jolloin hän voi jättää toisen helposti myös kotiin lähtiessään esimerkiksi illalla baariin."
"Onneksi kuluttajilla on tulevaisuudessa hirveästi erilaisia vaihtoehtoja. Näistä makutottumuksista ja laitesegmenteistä me tulemme varmasti kilpailemaan Nokiankin kanssa", arvioi Koskela.
Piikittelyä lyhytjänteisyydestä
Kännykkämarkkinat alkavat lähestyä kyllästymispistettä, eivätkä kuluttajat muutenkaan välttämättä innostu uusista kännykkäpalveluista. Tästä syystä muun muassa operaattorit ovat kääntäneet katseensa yrityksiin, jotka huimimmissa visioissa voivat hallita jopa tuotanto- ja tietojärjestelmiä matkapuhelimilla ja kämmenmikroilla.
Yrityskäytön edellyttämä laite- ja sovellussukupolvien yhteensovittaminen on it-yrityksissä Koskelan mielestä huomioitu aina. Kännykkävalmistajia hän arvostelee lyhytjänteisyydestä.
"Puhelinpuolella on onnistuttu kehittämään maailman lyhimmät elinkaaret järjestelmäarkkitehtuureille. Kolme vuotta sitten kaikki mobiilisovellukset piti kehittää wapille, puolitoista vuotta sitten kommunikaattorille ja nyt ne pitäisi tehdä Javalla Nokian Series 60 -alustalle. Jos koko sovellusmaailman elinkaari on alle kaksi vuotta ja itse sovelluskehitys vaatii kolme vuotta, niin ei tällä menolla päästä koskaan liikkeelle. Wapistakin ehti varmaan tulla ainakin 167 versiota ennen kuin se haudattiin", naurahtaa Koskela.
Nokia saa tosin Koskelalta myös kiitosta, sillä suomalaisyhtiö on ajamassa vahvasti avointa sovellusarkkitehtuuria kännykkämaailmaan.
"Nyt mobiiliratkaisut ovat logoja ja soittoääniä, joista ei ole yrityksille mitään hyötyä. Yrityksillä on kuitenkin hirveä mielenkiinto rakentaa mobiiliratkaisuja, mutta ne vaativat teknisesti yhtenäisen pohjan ja pitkäaikaisen kehitysalustan", muistuttaa Koskela, jolla on takanaan 25-vuotiaan pc-maailman kokemus.
