Kän­ny­käl­lä os­ta­mi­nen voi hä­mär­ryt­tää rahan arvon

Kyky hahmottaa rahaa on vaarassa hämärtyä, kun seteleitä ei enää tarvitse hakea pankista tai nostaa automaatista. Pankki- ja luottokortit ovat tulleet jäädäkseen, ja tänä päivänä valuutta vaihtaa helposti omistajaa myös nettikaupassa tai kännykän välityksellä.

Esimerkiksi limsapullon saa ostettua juoma-automaatista kännykällä.
Esimerkiksi limsapullon saa ostettua juoma-automaatista kännykällä.

Kyky hahmottaa rahaa on vaarassa hämärtyä, kun seteleitä ei enää tarvitse hakea pankista tai nostaa automaatista. Pankki- ja luottokortit ovat tulleet jäädäkseen, ja tänä päivänä valuutta vaihtaa helposti omistajaa myös nettikaupassa tai kännykän välityksellä.

"Raha on menettänyt konkreettisuutensa, kun harvemmin enää maksetaan seteleillä ja kolikoilla. Tänä päivänä limupullonkin voi ostaa kännykällä", projektivastaava Paula Pessi Kuluttajaliitosta sanoo.

Maksulliset internet- ja mobiilipalvelut ovat tuoneet rahankäytön ja maksamisen eri tavalla osaksi myös lasten arkea kuin aikaisemmin. Kännykkä ja netti ovat iso osa lasten elämää, eivätkä vanhemmat välttämättä pysy jälkikasvunsa perässä sähköisessä maailmassa.

"Kuluttajaliittoon on tullut paljon huolestuneita yhteydenottoja esimerkiksi kännyköiden soittoäänien ja logojen tilaamisesta. Yksittäistä soittoääntä tilatessa lapsi ei välttämättä ole ymmärtänyt, että tilaus onkin kestotilaus, mistä seurauksena ovat olleet suuret puhelinlaskut."

Viikkoraha opettaa

Pessi kehottaa vanhempia ottamaan talousasiat rohkeasti puheeksi lastensa kanssa.

"Kun limupullo on ostettu kännykällä, on hyvä käydä läpi, miten pullo lopulta maksetaan puhelinlaskussa. Kaupan kassallakin lapselle voi selittää, että tänään maksan pankkikortilla ja kertoa, mitä se tarkoittaa."

Myös viikko- tai kuukausiraha on hyvä keino raha-asioiden opettamiseen.

"Käytäntö on hyvä etenkin teini-ikäisille, sillä he oppivat näin suunnittelemaan omaa rahankäyttöään. Ihan pienelle lapselle vastuuta rahankäytöstä ei voi vielä antaa."

Pessin mukaan viikkorahaa maksetaan noin puolessa suomalaisperheistä. Käytännöt vaihtelevat perhekohtaisesti, mutta keskimäärin 10-11-vuotiaat saavat sitä noin neljä ja 12-vuotiaat seitsemän euroa.

"Viikkorahan määrästä on hyvä keskustella vaikkapa muiden vanhempien kanssa. Kannattaa huomioida myös se, paljonko perheen muut lapset rahaa saavat."

Lisää talouskasvatusta kouluihin

Vaikka koti ja vanhemmat luovat tärkeän pohjan talous- ja raha-asioiden ymmärtämiselle, tulisi niitä Pessin mukaan käsitellä entistä enemmän myös koulussa.

Perusopetuksessa talousasioita opetetaan tällä hetkellä muutamien aineiden yhteydessä, mutta varsinaista taloustiedon opetusta ei ole.

"Hyvin pitkälle kaikki riippuu opettajan omasta mielenkiinnosta ja taidoista käsitellä talousasioita."

Pessin mukaan kouluissa saatetaan tarkastella talousasioita yleisellä tasolla, mutta etenkin oman talouden hallintaan liittyvät asiat jäävät helposti retuperälle. Nopeasti saatavien kulutusluottojen ja pikavippien aikakaudella ymmärtämättömyys voi pahimmillaan johtaa suuriin vaikeuksiin.

"Nuorten pitäisi tajuta ainakin se, ettei ilmaista rahaa ole ja että luotto pitää maksaa aina takaisin korkojen ja kulujen kera. Myös maksuhäiriömerkinnän syyt ja seuraukset heidän olisi syytä sisäistää."

Ilmoita asiavirheestä