Talous on päivän sana. Sille löytyy selittäjää joka lähtöön. Televisiostakin tulee ihan uuvuksiin asti Kreikkaa, pörssiä ja kurssia.
Meidän tavallisten ihmisten on vaikea ymmärtää taloutta muuten kuin oman lompakon, sen pörssin, ja tilinauhan kautta. Yleensä silloin talous on kunnossa, kun menot pystyy maksamaan ajoissa omasta lompsasta ja rahaa jää hieman talteen yllättäviä menoja varten.
Noinhan se meidän kansalaisten arki pelaa. Kaikki suomalaisetkaan eivät ole näin onnellisessa tilanteessa.
Itselläni onnellisuus vain kasvoi, kun kävin viime viikolla lentokoneella mutkin Helsingissä. Minä kansantaloustieteen approbaturin suorittanut mies sain istua ekonomiluokassa koko matkan.
Talouden tietämykselle ja kolumnin kirjoittamiselle löytyy pohjaa!
Oulun seudulla viime aikoina on kansalaisia puhuttanut kansainvälisten talousmurheiden lisäksi ainakin Oulun kaupungin talous sekä erityisesti entisen kansanedustajan ja ministerin Suvi Lindénin (kok.) talous.
Ymmärrän hyvin eläkeläisiä ja työttömiä, jotka ovat hämillään Lindénin palkkioveivauksesta.
Tuhannet eläkeläiset laskevat kuukausittain, kuinka paljon he voivat tienata, ettei eläke mene sivutuloihin tai veroihin. Sama koskee työttömiä. Paljonko työtön voi ansaita, ettei hän menetä työttömyyskorvausta?
Kestääkö toimeentulotukea saava ihminen pätkätyötä ilman, että sosiaalitoimi leikkaa tuen pois? Lyökö työ leiville?
Entinen kokoomusministeri on tuonut kaiken kansan nähtäville ratkaisun: palkkiot.
Jatkossa satunnaisesti töissä käyvälle eläkeläiselle ei enää makseta palkkaa, vaan hän saa toimenpidepalkkion. Eläkeläinen on käynyt jollakin työpaikalla ja osallistunut siellä työyhteisön toimintaan.
Eihän eläkeläisille kannata edes maksaa palkkaa. Palkkio riittää vallan hyvin. Olkoon se sitten toimenpidepalkkio tai kokouspalkkio?
Arvatenkin eläkeläiset nojaavat työmaalla vain vesiautomaattiin tai kahvinkeittimeen ja kehuvat, kuinka ennen kaikki oli paljon paremmin ja miten hommat silloin oikein hoidettiin. Tuo sama vika alkaa olla jo näin eläkeikää lähestyvällä allekirjoittajallakin.
Työttömän kohdalla satunnainen käynti työmaalla voidaan aivan samaan tapaan hoitaa palkkiojärjestelmällä. Onhan aivan selvä, että kukapa nyt oikeasti työmaalla ehtii kouluttamaan pitkään työttömänä ollutta uudestaan työrytmiin.
Sieltä automaateilta ja keittimiltä ne löytyvät eläkeläisten kanssa ne työttömät.
Palkkiojärjestelmän hyvä puoli työnantajalle on siinä, ettei siitä tarvitse maksaa eläkemaksuja eikä sotuja. Säästöä, säästöä.
Eläkeläiselle, työttömälle tai toimeentulotuen saajalle järjestelmässä on se hyvä puoli, ettei eläkeläinen, työtön tai toimeentulotuen saaja menetä jo saamiaan etuuksia. Huono puoli järjestelmässä on se, ettei palkkiota lasketa ansiotuloksi eikä se näin ollen kasvata eläkettä, kun siitä ei kerran työnantaja maksa niitä eläke- ja sotumaksuja.
Palkkio antaisi kuitenkin mahdollisuuden pienituloisellekin kuten ex-ministerillekin mahdollisuuden hetkelliseen kulutusjuhlaan. Yhtäkkiä olisi ylimääräinen satanen, jonka voisi pistää matalaksi kuin muinaiset roomalaiset panivat matalaksi antiikin kreikkalaiset.
Tämä maanantaipäivä on varsin mielenkiintoinen, miten Oulun seudun koulutuskuntayhtymän hallitus suhtautuu puheenjohtajansa Suvi Lindénin palkkio-ongelmaan.
Lindén on saanut taustatukea entiseltä maakuntaliiton keulahahmolta ja ex-kansanedustajalta Pauli Saapungilta (kesk.). Samalla tavalla on kuulemma aina menetelty maakuntaliitossakin.
Ettei tässä vain istu uutisen päällä? Keitä siellä Pohjois-Pohjanmaan liiton johtopalleilla onkaan?