Älä pelkää hidasta etenemistä, pelkää pysähdystä. Kiinalainen näkemys sopii sananmukaisesti Suomeen, missä yhteiskunta on joutunut niin sanotun suomalaisen paradoksin kouriin. Vaikka osaaminen on monilla kansainvälisillä mittareilla todettu korkeatasoiseksi ja kilpailukyky hyväksi, kansakunta uhkaa jämähtää erinomaisiin asemiinsa. Elintaso ei yllä kärkimaiden vauhtiin, työttömyys jatkuu korkeana ja ulkomaiset investoijat pysyttelevät etäällä.
Tyytyväinen ihminen ei muuta mitään. Edistyksestä huolehtivat uteliaat tai uskalikot, jotka suuntaavat suunnitelmallisesti kriisiä vastaan. Näin teki äskettäin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto sen julkaistessa pamfletin rohkeuden, riskinoton ja erilaisuuden puolesta. Sen mukaan Suomen suurimpiin haasteisiin kuuluu ilmapiiri, joka kannustaa innovatiivisuuteen, vuorovaikutteisuuteen ja yrittämiseen.
"Suomi innovaatiotoiminnan kärkimaaksi" vetää nykyisessä selvitysten, raporttien ja julistusten tulvassa huomiota siksi, että kyseessä on selkeä uudistusohjelma kilpailukykyisen innovaatioympäristön kehittämiseksi vuosikymmenen sisällä. Elintasoltaan Suomen olisi kiivettävä kymmenen kärkimaan joukkoon. Yrittäjäaktiivisuus olisi tuplattava ja investointien määrä kohotettava EU:n keskitasolle suhteessa bruttokansantuotteeseen.
27 toimenpiteen ohjelma ajaa etenkin verotuksellisia kannustimia ja ylipäänsä suvaitsevampaa kulttuuria Suomeen. Eli vastuuseen vedetään varsinkin valtiovarainministeriö ja opetusministeriö.
Verottajan odotetaan esimerkiksi kannustavan yksityistä pääomaa sijoittamaan innovatiivisiin yrityksiin. Yritysten ja yksityishenkilöiden lahjoitukset tieteelle ja tutkimukselle tulisi saattaa rajattomasti verovapaiksi ja työeläkelaitosten olisi saatava mahdollisuus lisätä riskisijoituksia yritysten varhaisen kasvun vaiheeseen. Näin ohjelma viitoittaa tietä myös niin sanotulle Puron työryhmälle.
Alueellisesti mielenkiintoinen on ehdotus korkeakoulujen yhteistyöstä. Tavoitteena olisi luoda 5-10 "yliopistokokonaisuutta", niin että vähintään kaksi korkeakoulua jakaisivat yhdessä vastuun koulutuksen, tutkimuksen ja kansainvälistymisen kehittämisestä. Ulkomaalaiset olisi heti saatava maksamaan opinnoistaan, mutta heistä pitäisi myös pitää tiukasti kiinni kohentamalla työmahdollisuuksia.
Edelleen suositetaan tulevaisuusfoorumia tunnistamaan heikkojakin muutossignaaleja.
Suomen tasapäistävässä ilmapiirissä ei motivointia juuri ole harrastettu. Toivottuun käyttäytymiseen ohjaavasta verotuksestakin on kuin vain vahingossa saatu hyviä kokemuksia kodinhoitovähennyksen muodossa. Uudistus on synnyttänyt paitsi työpaikkoja myös kaivattua palvelukulttuuria.
Valmisteilla olevassa OECD-raportissa viitataan tutkimuksiin, joiden mukaan verokannustimet ovat ilmeisesti tehokkaampia kuin tuet tai lainat. Ainakin Kanada, USA, Ranska, Tanska, Hollanti, Itävalta ja Australia käyttävät verovähennyksiä yritysten tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien edistämiseksi.
Seuraavalta hallitukselta odotetaan suurta verouudistusta. Joten olisi oikea hetki tutkia valikoidusti eri instrumenttien vaikutuksia. Kun Tekes keskittyy avainalueille, rinnalle tarvitaan verohelpotuksille perustuvaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Etteivät omintakeisimpien yritysten ideat jää katveeseen. Myös yritysten perustamiseen liittyviä määräaikaisia verohelpotuksia on uskallettava edes miettiä. Ei vain Irlanti, Kiinakin alkaa olla kannustavampi.