Humalassa autolla ajaminen ei ole todellakaan helppoa. Etäisyyksien arvioiminen on todella hankalaa, nopeuden sääteleminen vaikeaa ja tilanne vaatii todellista tarkkaavuutta. Jos näkökenttää rajoittaa vielä hämäräinen maisema, käy ajoneuvon hallitseminen lähes mahdottomaksi.
Onnekseni en ole kuitenkaan oikeasti humalassa ja autolla liikenteessä, vaan allani on kännilasiauto.
Humalaista ajoa simuloiva kännilasiauto on Suomen ruotsalaisen raittiusyhdistyksen uusi keksintö. Liikenneneuvoja Henrik Weiner sai ajatuksen autosta amerikkalaisista humalaa simuloivista laseista ja päätti yhdistää nämä autolla ajamiseen.
Tuloksena syntyi akuilla kulkeva sähkökäyttöinen golfkärry, jonka kuljettajan silmille asetetaan hitsauslaseja muistuttavat hiotut suojalasit eli kännilasit. Kännilasiautolla voi huristaa niin sisä- kuin ulkotiloissakin, siinä on kaasu ja jarru ja sillä pääsee sekä eteen- että taaksepäin.
Kännilasiauto on ainutkertainen keksintö ja Suomessa niitä on tällä hetkellä yksi. Kyseinen auto on prototyyppi ja mikäli se osoittautuu toimivaksi keksinnöksi, on niitä tarkoitus levittää lisää Etelä-Suomeen. Raittiusseuran kanssa mukana yhteistyössä on hankkeen rahoittajana toiminut Lähivakuutus.
Kännilasiauton tarkoitus on herättää ajatuksia. Tuoreimpien tilastojen mukaan joka 200. autoilija on rattijuoppo. Kiinnijääneistä rattijuopoista joka kolmas on alle 22-vuotias. Sitä aiotaankin tulevaisuudessa esitellä etenkin nuorille.
Auto lähtee kiertämään kouluja, oppilaitoksia ja suuria tapahtumia; se on mukana myös lokakuussa vietettävällä ehkäisevän päihdetyön viikkoa. Tärkeimpänä ajatuksena on muistuttaa, että alkoholi heikentää aina kuljettajan ajokykyä.
Kahden promillen humala
Varsinaisia kännilaseja on kahdenlaisia. Toiset simuloivat humalaa normaalissa päivänvalossa, toisissa on lisänä tummennukset eli näkökenttä on hämärä. Molemmat lasit tarjoilevat noin kahden promillen humalan.
Jo pelkkä lasit päässä käveleminen on vaikeaa, tasapaino heittää pahasti. Auton rattiin istuminen ei juurikaan houkuta, mutta kokeilumielessä starttaan auton. Heiluvan horisontin vuoksi ajamiseen täytyy keskittyä todella tarkasti. Hiki valuu otsalta, autotallia esittävät oranssit keilat tuntuvat liikkuvan koko ajan ja parkkeeraaminen on uskomattoman hankalaa. Nopeutta ei uskalla nostaa juuri lainkaan, auto kulkee matelemalla eteenpäin. On helpotus kun lasit saa ottaa kasvoiltaan keilaradan päätyttyä.
Liikkuvan poliisin Vaasan yksikön päällikkö, ylikomisario Tapio Nyysti ajelee keilaradan läpi mukavanlaista vauhtia. Radan varrelle on aseteltu 29 keilaa, joista Nyysti rysäyttää neljä. Ajon jälkeen hän pyörittelee päätänsä. "On se paha, on se vaan todella paha. Etäisyyksien arvioiminen on mahdotonta", hän toteaa.