Kolumni: Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­ta luo­pu­mi­nen on pe­rus­tel­tua – voisiko Ruotsin malli toimia meil­lä­kin?

Luitko jo tämän?: Ou­lu­lais­taus­tai­nen Ma­rian­ne Le­hi­koi­nen auttaa naisia pää­se­mään yrit­tä­jyy­den huip­pu­tu­lok­siin

Kan­nat­ti sanoa ei le­vy­tys­so­pi­muk­sel­le – Oulussa kas­va­nut Petra Kar­ja­lai­nen tiesi jo lap­se­na, että hän haluaa näyt­tä­möl­le

Näyttelijä-laulaja Petra Karjalaisella oli jo lapsena selvät sävelet ammatinvalinnassa.

Näyttelijä Petra Karjalainen on kiitollinen siitä, että on saanut tehdä rooleja nykydraamasta oopperaan.
Näyttelijä Petra Karjalainen on kiitollinen siitä, että on saanut tehdä rooleja nykydraamasta oopperaan.
Kuva: Kalle Parkkinen

Petra Karjalaisen urasuunnitelma oli lapsesta saakka kristallinkirkas.

– Olin kirjoittanut kahdeksanvuotiaana päiväkirjaani, että eräänä päivänä minusta tulee näyttelijä, Karjalainen kertoo kotiteatterinsa Tampereen Työväen Teatterin lämpiön kahvipöydässä.

Urasuunnitelma vahvistui, kun oululaislähtöinen Karjalainen oli 15-vuotiaana sukuloimassa Mansessa koululomallaan ja meni yksin Tampereen Työväen Teatteriin katsomaan Niskavuoren Hetaa. Hän halusi itsekin samalle lavalle.

Lukion suoritettuaan Karjalainen haki Teatterikorkeakouluun, muttei päässyt sisään. Hän huomasi Haminassa musikaaliteatterilinjan, jolle meni opiskelemaan.

 Musikaali oli silloin monen mielestä jotain noloa, helppoa viihdettä, sanoo Karjalainen, joka rakastaa laulua ja liikettä.

Hän pääsi heti kunnolla työn makuun. Karjalainen oli vuoden aikana Kotkan kaupunginteatterin neljässä näytelmässä ja taukoamatta töissä.

Kotkan Meripäivillä Karjalainen lauloi itsensä kilpailuvoittoon, jolloin hänelle tarjottiin levytyssopimusta. Silloin nuori, punahiuksinen nainen pysähtyi. Hän kieltäytyi sopimuksesta, haki uudelleen Teatterikorkeaan ja aloitti opinnot seuraavana syksynä.

Karjalainen kiinnitettiin Tampereen Työväen Teatteriin joitain vuosia valmistumisensa jälkeen. Siitä on nyt parikymmentä vuotta.

Urallaan hän on ehtinyt myös muihin teattereihin, elokuvarooleihin, äänipuolen töihin ja laajan yleisön tuntemiin televisiosarjoihin.

Rakkaimmaksi lajikseen hän nimeää lopulta teatterin, sillä se on hetken ja läsnäolon taidetta. Karjalainen arvostaa etenkin sähköisen nykyajan vallitessa sitä, että ihmiset kertovat tarinaa lavalla tiettynä syysiltana ja toiset ihmiset saapuvat paikalle kokemaan ainutlaatuisen ja vuorovaikutteisen esityksen.

Nyt ulkona vihmoo lokakuu, kun Karjalainen istuu lokoisasti teatterilämpiössä ja katsoo ulos suurista ikkunoista. Viileä ilma ei häntä lannista.

Matkustaessaankin hän menee mieluiten Itä-Euroopan maihin tai Skandinaviaan – ei niinkään rantalomalle.

Vaikka urahaave oli jo pienestä pitäen selvä, Karjalaista on aina vaivannut selittämätön kaipuu jonnekin. Lopulta sielunkoti löytyi Irlannista.

– Siellä yhtäkkiä en kaivannutkaan enää mitään, vaan ympärillä oleva musiikki, maisemat ja olemisen tapa tuntuivat siltä mitä olin aina kaivannut, Karjalainen kuvailee kokemustaan.

Silti niin vähällä Karjalainen ei päässyt. Tietynlainen kaukokaipuu istuu hänessä edelleen.

– Ei siitä voi oikeastaan päästä eroon, eikä toisaalta tarvitsekaan.

Karjalaisen lähtiessä parikymppisenä isoon maailmaan ukki antoi neuvon: ”Parempi, kun ei liikaa hörttöile, sitä voi saaha päätauvvin.” Se oli paljon sanottu.

Hidastamista, läsnäoloa ja rentoutta Karjalaisen onkin pitänyt viime vuosina oppia erikseen. Nyt Suomen tunnetuimpiin kuuluva näyttelijä on virkavapaalla esittäen samalla rooliaan viime vuonna ensi-iltaan tulleessa Billy Elliotissa. Lisäksi hän esiintyy Komediateatterissa ja antaa laulutunteja.

Karjalainen opiskeli laulunopettajan pätevyyden Tanskassa ja opettaa nyt kokonaisvaltaista, kehollista oman äänen ilmaisua ja käyttöä.

Nykyisin ei tarvitse kuitenkaan miettiä koko ajan seuraavaa siirtoa, vaan voi vaikka katsella ikkunasta Tampereen Työväen Teatterilla, rappioromanttisessa Prahassa tai jossain sielunkodin Irlannin kolkassa.

Petra Karjalainen

Näyttelijä, laulaja, laulunopettaja.

Syntynyt 28. lokakuuta 1969 Oulussa.

Asuu Tampereella.

Perheeseen kuuluvat 13-vuotias poika ja avopuoliso.

Valmistui Teatterikorkeakoulusta vuonna 1995 ja CVT (Complete Vocal Technique) Institutesta Tanskasta laulunopettajaksi vuonna 2016.

Elokuvarooleja: Joki (2001), Sibelius (2003), Keisarikunta (2004). Ääninäyttelijänä mm. Disney-piirrettyjen Iines Ankkana.

Televisiosarjoissa Tuliportaat (1998), Tumma ja hehkuva veri (1998), Parasta aikaa (2009), Uusi Päivä (2014), Kadonnut: Joulupukki (2014) ja Aikuisen naisen joulukalenteri (2018).

Viettää merkkipäiväänsä työn ja juhlan merkeissä.