Koulutusjärjestelmä toimii, kun alemmalta lähtötasolta ponnistavat lukiot pystyvät huippusuoritukseen. Tapa mitata koulujen paremmuutta panee rankinglistat uusiksi.
Kouluissa ja kodeissa on viime vuosina tuijotettu lukioiden paremmuusjärjestystä. Vanhemmat ja oppilaat miettivät, mihin lukioon kannattaa hakea ja mihin ei, jotta nuorille taattaisiin mahdollisimman otolliset jatko-opintomahdollisuudet.
Siinä missä asia aiheuttaa päänvaivaa kotona, myös opettajilla on tukalaa. Opettajat vertailevat koulukohtaisia eroja ja tuntevat joko ylpeyttä tai häpeää oman koulunsa sijoituksesta.
Lukioiden sijoitus paremmuusjärjestykseen ei ole aivan ongelmaton asia. Lukiovertailut Pisa-tulosten kärkimaassa ovatkin lähinnä timantin eri särmien tarkastelua.
Lukiovertailuissa pitkään pintansa ovat pitäneet ne, joissa mitataan, miten hyvin abiturientit ovat menestyneet ylioppilastutkinnossa. Kärki on yleensä löytynyt pääkaupunkiseudun huippulukioista.
Suomen Tietotoimiston toista kertaa tekemässä lukioiden paremmuusvertailussa on otettu huomioon oppilaiden lähtötaso, jota on verrattu lopputulokseen. Tässä vertailussa tulokset näyttävät jo aivan erilaisilta kuin vanhoissa listauksissa. Pääkaupunkiseudun sijaan huippulukioiden kärkipaikkaa pitävät Hanko, Valtimo ja Karstula.
Tulos on kiistaton todiste siitä, että korkeatasoista opetusta annetaan kaikkialla maassa. Erityisen ansiokkaana voidaan pitää sitä, että eliittilukioita paljon alhaisemmilla keskiarvoilla lukionsa aloittavat nuoret pystyvät kirimään etumatkan kiinni.
On helppo päätellä, että opetuksen laatu ratkaisee. Parhaiksi rankatut lukiot pystyvät nostamaan lopputulosta, kun eliittilukiot ylläpitävät korkeaa tasoa.
Keskinäisen mittailun sijaan voidaan todeta, että koulutusjärjestelmä toimii ja vastaa sille asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaiden lähtötasosta huolimatta eri puolilla maata päästään hyviin tuloksiin. Lähtötaso vaihtelee sen takia, että sisäänpääsyssä on suuria alueellisia eroja.
Ratkaisevassa asemassa on korkeatasoinen opettajankoulutus. Kouluissa oppilaat tietävät, että opettajan henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ja opetustaidolla on keskeinen merkitys aineiden kiinnostavuuteen ja oppimiseen. Jotkut opettajat tappavat mielenkiinnon leipääntyneellä otteellaan, kun toiset jaksavat innostua aina uudestaan opettamisen riemusta.
Tänään ylioppilaaksi pääsevät ovat vasta välietapissa. Juhlat jäävät lyhyeksi, sillä kamppailu jatkokoulutuspaikoista on armotonta. Useimmat ovat aloittaneet uuden urakkansa lukemalla pääsykokeisiin tai valmistautuvat varusmiespalvelukseen.
Kaikille tulevaisuus ei näyttäydy vielä selkeänä, vaan moni aprikoi, mille alalle kannattaisi hakeutua, mihin kyvyt riittävät ja mikä tuntuu omalta.
Taloudelliselta kannalta katsottuna parhaiten palkatut alat avautuvat lääketieteellisen, teknisen, kaupallisen ja oikeustieteellisen koulutuksen avulla. Suurimmat työllistävät alat lähivuosina ovat hoitoala, liikenne, kauppa, rakentaminen ja asiantuntijatehtävät eri aloilla.